Meni taas aivan liian nopeasti viikonloppu. Tuntui että samantien kun Karstulaan pääsi niin sieltä joutui pois lähtemään. Linkkimatkankin kuorsaavan mummon ja puhelimeen tappelevan naisen ansiosta joutui melkein väkisinkin valvomaan. Onneksi mp3-soittimesta raikuva musiikki piti hieman seuraa.
Sen verran pitää muuten mainita vielä loppuviikosta että silloinhan täällä oli Hullut Päivät Stockmannilla. Sain maltettua mieleni enkä änkenyt sinne tungokseen. Onnekseni sillä luin Tiinan blogilta että siellä oli levyjä alennuksessa. Sinnehän olisi tunkenut viimeisetkin rahani ja entisestäni pahentanut alkavaa rahapulaani. Perjantai kun astelin junalle niin huvikseni laskin monet hullujen päivien pussit siinä matkan aikana näin. Kahteenkymmeneen pääsin. Kyllä köyhällä on halvat huvit kun viihdyttää itseään laskemalla jotain tuollaista turhaa.
Huomenna taas kahdeksaksi röntgeniin harjoitteluun.
Humppa Soi: Megadeth: Sweating Bullets
Humpastalainattua: "Well, me, it's nice talking to myself. A credit to dementia"
3 kommenttia:
Tsihihi. Musiikkihan rikastuttaa elämää! Ei levyjä ostamalla voi köyhtyä!
Onpa minulla sitten rikas elämä. Ei kyllä haittais jos rahapussikin olisi rikkaampi.
Itsekin tuhlasin viimeisiä rahojani Lapkon uusimman levyn ennakkotilaukseen. Se voi sitten lohduttaa kun tili näyttää nollaa... Hyvää bisnesajattelua!
Lähetä kommentti