"Juuri nyt"

Juuri nyt kirjoitan blogille pitkästä aikaa. Tänään oli viimeinen päivä varsinaista koulua ennen toukokuuta. Ensi viikko on hiihtolomaa vai talvilomaksiko sitä pitää sanoa? Loman jälkeen alkaa 9 viikon harjoittelu mielenterveyskuntoutujien asumisyksikössä. Toivottavasti on mukava paikka.

Huomenna menemme koulusta Vaasaan tutustumaan vankilaan ja syömishäiriökeskukseen. Ja tietenkin käymme Raxissa syömässä ennen kuin menemme anoreksiasta kuulemaan. Me jäämme tyttöystäväni kanssa Vaasaan vielä viikonlopuksi. Hän menee serkkunsa ja minä veljeni luokse. Mukava päästä vähän reissuun, vaikka tili ammottaakin tyhjyyttä. Tietenkin töissä voisi käydä mutta kun pitäisi opinnäytetyötä tehdä ja lomakin tekee hyvää mielenrauhalle niin taidan kärvistellä köyhyysrajan alapuolella. Kesäksi onneksi on yksi työpaikka jo tiedossa ja hyvällä tuurilla sieltä lohkeaa pidempikin pesti. Minähän nimittäin valmistun toukokuun lopulla. Voitteko kuvitella? Ultimus saa ammatin. No ei pidä vielä nuolaista. Enköhän jotenkin tämänkin pilaa.

Mutta nyt on mentävä kahville. ABC kutsukoon...

Willen Keittiö Osa 33

Rakkauden tortut

riisijauhelihamössöä
valmiiksi muotoiltuja joulutorttuja
munavoita

Ota valmiiksi muotoillut joulutortut rasiasta. Sulata ne mikrossa ja mössää ne tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina levyiksi. Laita kunkin levyn päälle päivälliseltä jäljelle jäänyttä riisijauhelihaseosta ja nokare munavoita. Taittele kolmionmuotoisiksi tai ainakin sinne päin. Paista uunissa 225 asteessa noin vartin verran.

Kiitokset tästä reseptistä kuuluu rakkaalle tyttöystävälleni. Vähän jäin ihmettelemään miksi pitää ostaa torttutaikinaa joka on jo valmiiksi muotoiltu ja sitten mössätä se taikinaksi. Mutta ehkä se onkin tämän resepti taika. Joka tapauksessa erittäin hyviä olivat. Kiitos.


Ennen


Jälkeen

Vähän edes jotain ajatuksia ylös

Opinnäytetyön parissa on kulunut paljon aikaa viime aikoina. Jos ei nyt itse työn tekemisen parissa niin kuitenkin se on koko ajan kummitellut taustalla että pitäisi tehdä. On sitä nyt muutama sivu jo tehty mutta kun haluaisin että se olisi jo valmis.

Muuten on koulussa ollut ihan mukavaa. Tunnit kuluvat pitkälti keskustellen. Tänään oli Kiinasta joku esittelemässä paikallista lääketiedettä ja näytti vähän akupunktioita. Oli kyllä mielenkiintoista. Ja mukavaa kun hän kertoi paikallisesta kulttuurista niin hyvin. Vähän jäi harmittamaan kun ei itse päässyt koekaniiniksi kun pisteli piikkejä. Haluaisin joskus kokeilla miltä se tuntuu.

Nyt pitääkin tästä mennä paistamaan lettuja. Palaan takaisin illalla tai huomenna tai joskus...

Humppa Soi: Taylor Swift: You're not sorry

Michael Downhouse

Koulu on tältä viikolta ohi ja viikonloppu olisi edessä. Tänään pidin koulussa esitelmän aiheesta yksinäisyys ja siitä sitten keskustelu lopulta johti siihen että puhuttiin second lifessä pettämisestä. Muutenkin oli todella mukava koulupäivä tänään. Meillä on siitä hyvä luokka että syntyy paljon keskustelua johon vielä kaikki osallistuvat. Aika menee nopsasti ja tuntuu että jotain jää mieleenkin.

Eilen sattui kirjastossa hieno löytö. Ihan muina miehinä tai no oikeastaan ihan omana itsenäni kävelin levyosastolle ja katsoin mitä siellä olisi. Ja kas löysin yhden paikallisen bändin levyjä vinon rivin. Katsastin huvikseni yhden levyn biisilistaa ja sitten se iski silmiini. Kappale nimeltä "Tahdon olla Alatalo". WAU! Levy oli pakko lainata ja nyt kun olen sen biisin kuunnellut niin täytyy sanoa että kyllä sitä jotkut ymmärtää vielä ylistää niitä oikeita musiikin legendoja. Liikutuin.

Ja sitten tänään. Toinen hieno hetki Alataloon liittyen. Kävin kirpputorilla aamutuimaan. Kirpputorilla josta on tullut jo kantakirpparini. Siellä sitten tutkailin hyllyjä ja löytyipä sieltä yksi mielenkiintoinen levykin. Riemu -levy-yhtiön kokoelmalevy jolla oli mm. Mana Manaa ja Kuolleita Intiaaneja. Ja hinta oli vain 2 euroa. Pakko-ostos siis minulle. Kassalla myyjä sitten tokaisi seuraavat sanat jotka menivät suoraan sydämeeni: "Melkein yhtä hyvää kuin Mikko Alatalo." Meinasin mykistyä. Myyjä ilmeisesti on oppinut tuntemaan minua sen verran että tykkään Mikko Alatalosta. Toki olen Alataloa useasti sielä ostanut mutta en olisi uskonut että myyjä sen olisi muistanut.

Huomenna olisi pakko vähän tehdä opinnäytetyötä.

Miksei humppa Oslossa soi?

Perjantaina menin linja-autolla Vaasaan veljeni luokse. Siellä saunoimme, söimme makkaraa ja pelailimme lautapelejä. Ilta sujui rattoisasti.

Lauantaina heti aamusta starttasimme Opelin kohti Tamperetta. Minä jäin sinne serkkuni luokse ja veljeni suunnisti Helsinkiin katsomaan Stryperia. Kävimme serkun kanssa syömässä Grincos Locosissa ja sen jälkeen kävimme vielä elokuvissa katsomassa Avatarin. Olihan se vähän erilaista katsoa kolmedeenä elokuvaa. Ei mitenkään erikoinen kyllä ollut itse elokuva vaikka kaunis olikin. Näimmepä kaupungilla Anninkin jolle tarjosin ruusuja jotka ostin polttariporukalta. Ei huolinut ruusuja hän. Siellä ne ruusut nyt odottavat Finnkinon miesten vessassa.

Illalla katsoimme serkun ja kaverini kanssa euroviisujen suomen karsintaa. Suuri suru siitä sydämeen jäi kun Eläkeläiset eivät Osloon päässeetkään. Omistankin seuraavan runon Eläkeläisille:

Vääryys

Ei humppa mahtava nyt Oslossa soi.
Ei humppakansa onnesta karkeloi.

Oliko humppa Suomen kansalle liikaa?
Turskan sijasta syömme nyt siikaa.

Suru on suuri, itku mielen täyttää.
Täytyy nyt surupukua käyttää.

Jään kyyneliin, kovin katkeriin.

Näihin surullisiin tunnelmiin on hyvä lopettaa kirjoittaminen ja olla hetki aivan hiljaa.


Humppa Soi: Amorphis: House of Sleep
Humpastalainattua:
"You don't know nothing yet
About the dreams I have"