tiistaina, joulukuuta 30, 2008

Vuodet vierii, minä en

Sitähän ihmisillä tapana on näin vuoden vaihtuessa muistella mennyttä vuotta. Näin teen siis minäkin. Tässä kattava, vähän liiankin kattava, tai eihän se nyt liian kattava ole, sellainen semikattava, (pahoittelen, olen katsonut Pasilaa) vuosikatsaus siis.

Olen välillä hieman rypenyt itsesäälissä.
Hain yliopistoon äidinkieltä lukemaan.
En päässyt.
Ei yllättänyt.
Soittelin galluppeja.
Häiritsin siis ihmisten rauhaa.
Hain jälkihaussa puolihuolimattomasti lähihoitajalinjalle Kokkolaan.
Pääsin sinne.
Opiskelen siellä.
Tykkään olla siellä.
Muutin siis Tampereelta Kokkolaan.
Kesän vietin Tampereella.
Tapasin muuten blogi-ihmisiäkin paljon.
Olivat mukavia.
Ovat mukavia kyllä vieläkin vaikka en niin paljon enää olekaan kommunikoinut heidän kanssaan.
Mummokin kuoli syksyllä.
Ja toinen mummo kuoli nyt joulupäivän aamuna.
Surullista.
Mutta sellaista elämä joskus on.
Kokkolassa olen tutustunut moniin mukaviin ihmisiin.
Olen ollut sosiaalinen.
Tykkään elämästäni. (Tapahtuukohan nyt jotain kauheata kun tämän ääneen sanoin?)
Olen törmännyt lyhtypylvääseen.
Olen pelannut paljon biljardia.
Olen hävinnyt paljon biljardissa.
Olin harjoittelussa päiväkodissa.
Siellä oli kivaa.
Lapset on kivoja, itsekin olin junnuna.
Pasilalainaus jo toistamiseen tuo edellinen. Aika jännää. Ihminen lainaa televisiosarjasta tuttuja lauseita. Lauseet jäävät elämään. Kieli muuttuu. Suomen kieli. Hyvin jännää.
No niin. Lopetan Pasilavitsit. Lääkkeet!
Ja nyt sitten unohdinkin kaiken lopun mitä on vuoden aikana tapahtunut mutta eiköhän siinä tärkeimmät.
Ai niin. Kroonisiin Poikamiehiin minun piti alunperin päästä nyt vuodenvaihteessa mutta niinhän siinä näyttää käyneen että eivät nämä kuomat minua enää hyväksykään joukkoon iloiseen vaikka poikamiehenä olenkin ollut koko tämän yli vuoden kestäneen koeajan. Ei ole reilua.

Ja hetkinen. Nyt selasin blogiani vuodella taaksepäin ja voisinkin nyt tähän tehdä vielä tämmöisen kyselyn johon vastailin vuosi sitten.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2008, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?
Kääretortun.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?
Lupasin laihduttaa 10% vappuun mennessä ja niin teinkin. Ensi vuodelle ei ole vielä mitään lupauksia mutta voi olla että jotain keksin vielä.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Öö. Ei tainnut. En ainakaan muista.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
Molemmat mummot.

5. Missä maissa kävit?
Alamaissa. Heh heh. No en käynyt missään. Ei ole tällä pojalla varaa matkailla.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2009, jota puuttui vuodesta 2008?
Pakastelokeron.

7. Mitkä vuoden 2008 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?
Hmm. Vaikea sanoa. Päivämäärät ei oikein minulla jää mieleen. 30.9 mulla oli synttärit ja ne jäi mieleen.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?
Koulun ja uuden elämän aloittaminen Kokkolassa.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Se koko yliopistoon hakeminen.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Enpä tainnut.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Mikko Alatalon Elävänä Pispalassa kasetti.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Itseni.

13. Kenen käytös masensi?
Itseni.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Levyihin ja keikkoihin. Sama kuin viime vuonna.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Mikko Alatalosta

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2008?
Maija Vilkkumaa: Hei tie

"Neiti takkutukka lumpeenkukka, kompuroiva raitasukka."

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

a) onnellisempi vai surullisempi?

Onnellisempi

b) laihempi vai lihavampi?
Laihempi

c) rikkaampi vai köyhempi?
Köyhempi.

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Liikkua olis voinut hieman reippaammin.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Laiskotelin ehkä vähän liikaa.

20. Kuinka vietit joulua?

Kotona. Perheen kanssa. Ja sairaalassa mummon luona.

22. Rakastuitko vuonna 2008?
Kyllä. Siis Mikko Alataloon. Mitäs oikein kuvittelitte?

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Edelleenkään en harrasta.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?

Perusklassikko Kotikatu ja Tartu mikkiin.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En minä vihaa ihmisiä.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Stephen King: Dolores Claiborne

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Mikko Alatalo!

28. Mitä halusit ja sait?
Mikko Alataloa.

29. Mitä halusit muttet saanut?
Vielä enemmän Mikko Alataloa.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Menetetty maa.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Olin yksinäni Kokkolassa kunnes sitten illalla... Joo. Siis 23 vuotta täyttelin.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Mikko Alatalon pääseminen Tampereen pormestariksi.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2008?
Vihreää.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Musiikki.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Tampereen pormestarin vaalit.

37. Ketä ikävöit?

Mummojani.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?
Viaton luokkakaverini.

Tulipas nyt tekstiä vähän liikaakin taas. No ei kai se maailmaa kaada. Tämän koneen korkeintaan.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!


P.S. Huomenna NMB Saarijärvellä.

lauantaina, joulukuuta 20, 2008

Hän oli pikku pikku jouluissa...

Luokkamme joulut pienet menivät mainiosti. Ruoka oli hyvää niin kuin ounastelinkin. Oli mukava nähdä luokkalaisia vielä viimeisen kerran ennen kuin kukin omille teilleen joulun ja uuden vuoden viettoon rientäävät. Kyllä oli maha taas kovilla kun piti syödä ja nauraa paljon. Laulettiinkin porukalla joululauluja sekä vähän iskelmiä. Kuviakin ottivat ja naamakirjaan uhkasivat niitä laitella näytille. Toivottavasti tajuavat sensuroida niistä kiharani pois. Kun ilta oli istutti niin porukka hajaantui baareihin halauksien saattelemana. Kylläpäs saikin halata montaa nättiä tyttöä. Me "luokkakaverini" kanssa emme baariin lähteneet vaan suunnistimme ABC:lle kaakaolle. Tämä oli oikea ratkaisu. Hauskaa nimittäin oli.

Nyt suunnitelmissani olisi hiihtää (en nyt kirjaimellisesti kuitenkaan) kuuntelemaan joululauluja. Luvassa olisi ainakin oma suosikkini eli Konsta Jylhän joululaulu. "Joulun aatto nyt saa, jo ilta tummuu ja hiljenee maa..."

En tiedä ehdinkö enää tänne blogille seikkailemaan ennen joulua ja muutenkaan joululomalla joten toivotan jo nyt kaikille erittäin hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Humppa Soi: Nightwish: The Poet And The Pendulum
Humpastalainattua:
"On the shore we sat and hoped
Under the same pale moon
Whose guiding light chose you
Chose you all"

perjantaina, joulukuuta 19, 2008

Hei taas!

Ei tässä mitään ihmeellistä taaskaan asiana ole. Koulu on ohitse tältä vuodelta ja joululoma on siis alkanut. Tänään illalla luokkamme pikkujouluihin. Hyvää ruokaa luvassa ainakin. Alkomaholikin siellä varmaan virtailisi mutta virtailkoon ihan rauhassa vaan muiden suihin. Onneksi luokkalaiset tietävät etten juo ja on muitakin jotka eivät juo niin ei ole niin orpo olo.

Eilen pitkästä aikaa taas lauleskelin Singstaria. Kävimme "luokkakaverini" kanssa hänen kaverinsa luona iltakahvilla ja siihenhän se meni että löysin itseni laulamasta mm. Indicaa ja Black Velvettiä. Oli varmaan järkyttävän kuuloista. Sääliksi käy kuulijoita. Anteeksi. Mutta kivaa oli.

Tänään varmaan ennen pikkujouluja pääsee vielä tanssimaan tanssimatolla. Ei sekään kyllä kaunista ole.

Ja olen tällä viikolla tehnyt myös levylöytöjä. Ensinnäkin Manninen toi minulle Mikko Alatalon levyn jonka oli joskus puolestani ostanut. Siitä ei varmaan erikseen tarvitse mainitakaan mitään. Ymmärätte varmaan että se on täydellinen. Sitten löysin ale-laarista kaksi hienoa levyä ihan parilla eurolla. Tässäpä näytteet. Mitä pidätte?



Jason muuttaa taivaaseen: Sopivaa hintaa



Piina: Enkeleitä

maanantaina, joulukuuta 15, 2008

Ja niin se joulukin sieltä kohta joutuu

Kai se täytyy vaan hyväksyä että tämä blogin pitämiseni hiipuu väkisin. Ehkä ihan hyvä. Ja vielä enemmän hiipuu muiden blogien lukeminen. Se ei ole kivaa mutta sekin kai voidaan sallia. Tästä joku tehköön nyt päätelmän että Willellä on elämää. En tiedä onko päätelmä oikea mutta ainakaan koneella en aikaani paljon viettele. Vaihdoin konettakin veljeni kanssa. Hän sai minun pöytäkoneeni ja minä hänen kannettavan. Tuskin tein hyvät kaupat mutta tämä on ainakin helpompi heittää seinään kun menee hermot.

Mitäs hauskaa kertoisin elämästäni? Koulussa pistelimme toisiamme tässä päivänä muutamana. Pistin käsivarteen ja pakaralihakseen sekä tietenkin itseäni vahingossa sormeen. Velipojalle tein synttärikakun joka sitten muuttui matkan varrella kääretortuksi. Täytekakut taitaa olla heikkouteni. Kauneimmissa joululauluissakin kävin. Se on hieno perinne. Minä tykkään.

Ei tässä taaskaan mitään oikein keksi. Koulussa menee hyvin vaikka joutuukin kuuntelemaan hieman kuittailua opettajilta ja luokkatovereilta kun väittävät että minulla ja *****:lla olisi muka jotain säpinää. Mistähän lienevät tällaista keksineen. Ihme porukkaa.

Ja kiharat kasvaa....

Humppa Soi: Metallica: For Whom The Bell Tolls

lauantaina, joulukuuta 06, 2008

Kiittämättömyys on maailman palkka

Pojat sitten ottivat ja heittivät minut pois Kroonisten Poikamiesten sivuilta. No ehkä siihen pieni syy olikin mutta olen minä vielä kuitenkin poikamies vaikka en ehkä kovin hyvä sellainen. Tekisi mieli sanoa pojille että pitäisivät tunkkinsa mutta ei se mitään auta. Vaikka pojat minua inhoavatkin niin kyllä kerho pysyy sydämessäni. Long live bachelors!

Muuten eloni on jatkunut mukavana. Koulu välillä ärsyttää mutta se on ihan normaalia. Tänään sain siivottuakin kämppäni oikein kunnolla joten kyllä nyt kelpaa.

Humppa Soi: Timo Rautiainen: Loputon suo
Humpastalainattua: "Päässäni soi sävel tuntematon: tätä laulua on hyvä laulaa"

Elämässäopittua: Pizza on hyvää vaikka sen pudottaakin täytteet alaspäin uunin pohjalle mutta uunin siivoaminen ei ole mukavaa.

maanantaina, joulukuuta 01, 2008

Pöö

En ole siis kuollut tai mitään muutakaan. On vaan ollut niin paljon kiireitä koulun suhteen kun tehtäviä ja kokeita on harva se päivä tässä ennen kuin joululoma alkaa. Ja sitten kun en ole muutenkaan jaksanut konetta paljon ylimääräistä availla niin eihän tänne mitään synny. Ja sekin ärsyttää kun en ole joutanut/jaksanut teidän muiden blogejakaan lueskella. Jotenkin ei tuota aikaa vaan riitä. Mikähän se minun aikaani oikein vie? No hyvä on. Tiedänhän minä. Mutta ei siitä sen enempää. Sanotaan vaan että en kyllä valita.

Ehkä minusta kuullaan vielä täälläkin kunhan tässä vähän tasottuu tämä arkeni.
generated by sloganizer.net