tiistaina, syyskuuta 30, 2008

Ei ollut minusta taukoilijaksi

Tauko ohi. Tai sitten ei. Tai no, on se. En ehkä ihan päivittäin tänne kirjoittele mutta aina silloin kun tekee mieli... kirjoittaa. Nyt kokeilen että toimiiko tämä että tämä julkaistaan vasta huomenna (nyt kun tätä kirjoitan on maanantai klo 21.30). Sitten itse asiaan eli kuulumisiini.

Ei tässä ihmeitä ole tapahtunut tai ehkä jotain mutta ei kuitenkaan mitään. Ottakaa tuosta sitten selvää. Koulunpenkillä istumisesta on nyt kuitenkin viiden viikon tauko. Neljä viikkoa harjoittelua ja viikko syyslomaa. Syyslomaa on ehkä viikko 42.

Harjoittelussa olen päiväkodissa tässä ihan kävelymatkan päässä. Ensimmäinen päivä on jo takana ja se meni ihan mukavasti. Vähän kyllä jännitti kun minulla ei ollut mitään kokemusta millaista päiväkodissa on. Pojathan ottivat minut heti leikkeihin mukaan, palloa potkittiin ja sitä rataa. Tytöt vähän ujostelivat aluksi mutta kyllä nekin sitten jo loppupäivästä minua piirittivät. Näköjään tulen ihan hyvin lasten kanssa toimeen vaikka en mikään kovin aktiivinen olekaan. Päiväkodin täditkin kehuivat että pääsin nopeasti osaksi joukkoa enkä vain ihmetellyt sivusta touhuja.

Kahdesta kurssistakin olemme jo saaneet arvosanat. Ravitsemuksesta sain nelosen ja niin sain anatomiastakin. Tämähän on alkanut vähän liian hyvin. Onneksi sentään yksi työ on rästissä niin joku raja tässäkin touhussa on.

Mitäs muuta? Verhot sain ikkunaan vaikka ensiksi laitoinkin väärinpäin.

Niin ja nythän minä olen sitten jo 23-vuotias (jos tämän tekstin julkaisu menee niin kuin suunnittelin). En tiedä vielä miten juhlistan syntymäpäivääni mutta ainakin fiilikset on paremmat kuin vuosi sitten. Ostin minä itselleni jo lahjankin. Sentencedin levyn. Sehän on sopivan iloinen lahja.

Sentencediä lainaten: "Leave no room for happy endings!"

maanantaina, syyskuuta 22, 2008

Tauko

Jokohan olen tullut blogielämäni päähän? En tiedä mutta ainakin pidän hetkisen taukoa kun tästä on tullut niin tökeröä väkisin vääntämistä tästä blogin pitämisestä. Pärjäilkää siis ilman minua. Kyllä minä kuitenkin lueskelen muiden blogeja joten ette te minusta täysin eroon pääse.

Humppa Soi: Mikko Alatalo: Rautalanka on ruostunut
Humpastalainattua:
"Erojen itkut, ilojen litkut
raudankin ruostuttaa.
Mutta vielä mestarin sormet herkkiä kieliä suostuttaa.
Vielä täältä noustaan, rautalanka on ruostunut."

sunnuntaina, syyskuuta 21, 2008

Ai niin, otsikko

Perjantain koulun jälkeen lähdinkin velipoja kyydillä Keski-Suomeen. Illalla kävimme katsomassa The Rainia kun kerran oli ilmaiskeikka. Kyllähän se ihan hyvä oli. Rippileirihän siitä aina mieleen palaa kun siellä ensimmäisen kerran kyseiseen bändiin tutustuin. Ja illalla saunottiin.



Lauantain vietin ihan kotosalla, mitä nyt tätini luona pyörähdin. Illalla saunoin.

Tämä päivä on sitten mennyt lähinnä syömisen merkeissä. Aamupäivästä kinkkukiusausta, päivällä lettuja ja iltapäivällä kun tätini minut heitti tänne Kokkolaan niin kävimme vielä paikallisessa Raxin tapaisessa. Siellä söin taas liikaa vaikka yritin kyllä hillitä itseni.

Nyt pitäisi lukea huomiseen anatomian tenttiin. Pitäisi olla ihan perusasioita ja saisinhan minä tuon kurssin varmaan hyväksiluettuakin mutta yritetään nyt jos vaikka saisi paremman numeron.

Humppa Soi: Gamma Ray: Man On A Mission
Humpastalainattua:
"Give us a chance to love
Give us a chance to hate
Give us a chance, before you kill us all"

Elämässäopittua: Suursmurffilla on punainen myssy.

torstaina, syyskuuta 18, 2008

Terveyden edistäminen

Keitin sitten purkkihernekeittoa. Vieläkö ihmettelette miksei Willen Keittiöön ole pitkään aikaan tullut jatkoa? Koulussa olemme puhuneet paljon terveellisestä ruokavaliosta. Minulla tämä ei kyllä toteudu. Koulussa syön kyllä monipuolisesti mutta sitten iltaisin lähinnä vedän naamariin makaronia tai jotain mitä nyt kaupasta halvalla saa. Ei pidemmän päälle kovin terveellistä.

Liikunta on myös erittäin tärkeää. Minulla se jää siihen että kävelen 10 minuutin koulumatkat ja käyn kaupassa. Kyllähän sitä lenkillä pitäisi käydä mutta miksi se lähteminen on niin pirun vaikeaa. Istuskelen vain koneen ääressä. Ei pidemmän päälle kovin terveellistä.

Sosiaaliset suhteet on tärkeä osa ihmisen elämää. Koulussa olen yllättävänkin sosiaalinen. Aina minä jonkun kanssa siellä juttelen. Joskus ehkä liikaakin. Koulusta päästyäni sosiaalisuuteni rajoittuu pitkälti netin välityksellä toimivaan kommunikointiin. En tiedä onko tämä pidemmän päälle kovin terveellistä.

Humppa Soi: Kilpi: Turha mies
Humpastalainattua:
"Rahaa, mainetta, valtaa,
tavoitellaan unelmaa.
Kohta kaadut kukaties,
tuskaa tienaat turha mies."

Manniseltaopittua: Coenin veljeksiltä tulee uusi leffa vielä loppuvuodesta!

keskiviikkona, syyskuuta 17, 2008

Tyhjä pää

Vaikka olenkin ihan tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni, niin ei se sitä tarkoita että minä mitään kirjoitettavaa tänne keksisin.

Humppa Soi: Timo Tolkki: I Believe

Elämässäopittua: Minulla ei ole vieläkään verhoja ikkunassa.

P.S. Manninen, olet päärynän velkaa.

tiistaina, syyskuuta 16, 2008

Positiivisuus Osa 4

Unohdin eilen kirjoittaa viikon positiivisuus pläjäyksen joten kirjoitan sen nyt. Koulussa tänään oli oiva positiivisuus leikki. Ensiksi jaettiin tyhjät laput. Sitten siihen piti kirjoittaa oma nimensä ja keksiä joku positiivinen ominaisuus itsestä. Tämän jälkeen laput laitettiin kiertoon niin että jokainen sai keksiä jokaisesta jotain positiivista. Minusta kirjoitettiin näin:

-mukava
-herkkä
-hekumaalinen
-hassu
-rento
-hauska
-urheilullinen
-kiva
-outo +
-huumorintajuinen
-tosi reipas ja mukava tyyppi
-kaikkien kaveri
-mukava
-ystävällinen
-iloinen
-reipas
-reilu
-tulee toimeen kaikkien kanssa
-viluinen
-mukava
-reilun oloinen
-kova nauramaan
-hauska
-hassu
-humoristinen
-Kaija fani :)
-Ville vallaton :)
-Reilu kaveri

Eikös tuossa nyt ollut positiivisia asioita.

Humppa Soi: Mikko Alatalo: Hän hymyilee kuin lapsi
Humpastalainattua:
"Hän on toisen mutta miksi syyllisyyttä tuntisin,
hän saa tuntemaan kuin oisin vasta viidentoista vanha."

Elämässäopittua: Adjektiiveja on vaikea keksiä.

maanantaina, syyskuuta 15, 2008

Tunti ryhmätyötä mutta ei torvisoittoa

Aamulla väsytti. Ei olisi jaksanut nousta kouluun. Miten olikin niin vaikea nousta vaikka en edes valvonut myöhään. Siinä sitten pirteänä ryhmätyötä esittämään. Ei minulla ollut mitään käryä edes miten sen esitämme mutta ihan hyvin se meni improvisoitunakin. Ei tämä ole normaalia kun ei minua edes kunnolla jännittänyt esiintyä. Muuten koulupäivä kuluikin sitä normaalia rataa.

Koulun jälkeen sain aikaiseksi katsottua taas yhden Mannisen tyrkyttämistä leffoista. Dancer In The Dark. Olin vähän epäluuloinen elokuvaa kohtaan. Björk-musikaali kuulosti vähän liian taiteelliselta. Aluksi elokuva oli ehkä vähän raskas seurattava mutta sitten kun siihen pääsi sisälle niin sehän vei mukanaan. Hyvä elokuva. Suosittelen.

Humppa Soi: Kumikameli: Lävistä minut
Humpastalainattua:"Tiedän että tie sydämeen käy rintalastan lävitse"

sunnuntaina, syyskuuta 14, 2008

Calle ja Jeppis

Perjantaina kun viimeinen pallo biljardissa pussiin sujahti ja koulusta pääsin niin soitin Manniselle ja hän olikin jo Kokkolan keskustassa seikkailemassa. Sinne suunnistin ja kebabilla kävimme. Kaupassa kävimme ruokaostoksilla ja riitelimme kuin vanha pariskunta. Siellä törmäsimme johonkin ihme hyypiöön (Mannisen kaveriin). Illalla lähdimme Mannisen kanssa rilluttelemaan Kokkolan yöelämään. Calleen suunnittelimme menevämme. Hortoilimme kuitenkin hetken ristiin rastiin ennen kuin tämän kyseisen bilepaikan löysimme. Törmäsin matkalla yhteen luokkatoveriinkin ja olin jopa sosiaalinen ja vaihdon yhden tai jopa kaksi sanaa. Callessa törmäsin sitten toiseen luokkalaiseen joka ihmetteli kun minuun siellä törmäsi ja ihmetteli sitäkin kun en juonut mitään. Siinäpä säpinät olikin ja pääsimme itse asiaan. Ette kai te nyt luulleet että me baariin menisimme huviksemme? Menimme sinne koska siellä esiintyi yksi lempiartisteistani. Nainen joka ei esittelyä kaipaa: Kaija Irmeli Kokkola. Kylläpäs olikin mukava taas lauleskella mukana. Tuulikello, Valeria, Seuraavassa elämässä, Mikään ei riitä, Kuka keksi rakkauden, Tule lähemmäs beibi... Ei niihin biiseihin voi kyllästyä. Ja kyllähän Kokkolan kansa otti Kokkolan hyvin vastaan.

Lauantaina kävimme pizzalla Mannisen kaverin kanssa. Katsoimme ensimmäistä Idols DVD:tä. Kirosimme kovaan ääneen Jani Wickholmia. Veljeni saapui myös kylään. Kävimme Pietarsaaressa Korv Göranilla syömässä pitkästä aikaa kebabia. Annos oli iso ja kallis mutta maku olisi saanut olla parempi. Illalla hortoilimme vielä vähän keskustassa jalkaisin ja kuuntelimme kun kaupungin halki virtaava joki vilkkui värivalojaan ja soitti Säkkijärven polkkaa.

Tänään sitten pojat lähtivät omille teilleen. Siinäpä taas yksi viikonloppuinen takana ja huomenna arki kutsuu. Ei haittaa.

Humppa Soi: Jason muuttaa taivaaseen: Sopivaa hintaa

Elämässäopittua: Kiss, kiss, bang, bang on hyvä elokuva.

keskiviikkona, syyskuuta 10, 2008

Musiikkia, musiikkia

Lumi kirjoitteli blogillaan mitä artisteja hänen MP3-soittimessa on ja listasipa vielä jokaisen parhaat biisit. Minä teen nyt samoin mutta en haasta ketään mukaan. Ei minulla montaa eri artistia/bändiä soittimestani löydy. Se kun on niin pieni. Voisinkin vaikka valita joka albumilta parhaan biisin.

Aknestik - Onni: Aknestik on erittäin usein soittimessani. Mukavan helppoa kuunneltavaa. Parhaaksi biisiksi valitsen kappaleen nimeltä 90120.

Sentenced - Down: Syksymusiikkia parhaimmillaan. Vieläkään en ole saanut ostettua tätä lisää vaikka mieleni kovasti tekisikin. Paras biisi ehdottomasti Noose.

Symphony X - The Odyssey: Tämän laitoin jotta vähän useammin tätä levyä kuuntelisin ja biisit tulisivat tutummiksi. Hyvä levy. Paras biisi vaivaiset 24 minuuttia pitkä nimikkokappale The Odyssey

Aknestik - Säätiedotuksia merenkulkijoille: Ja lisää Aknestikkia. Tämän levyn paras biisi voisi olla vaikka Samaa lajia. "Me ollaan kaks mustikkaa"

Aknestik - Tulevaisuus on myöhemmin: Ja vielä lisää. Parhaaksi biisiksi nostettakoon Avaruuden aikataulut.

Aknestik - Vedenpaisumus: Tämähän nyt tylsäksi menee. Ehkä minä olen tylsä. Jokatapauksessa paras biisi on Naapurin tyttö.

Ja viimeinen levy onkin sitten Muusikotaren minulle polttama sekalainen kokoelma biisejä joista suurin osa oli minulle vieraita. Levyllä oli monta hyvää biisiä mutta yksi johon rakastuin on Ray Stevensin Flying Purple People-Eater. On muuten hauska biisi.

Minjakin haastoi minut musiikkijuttuun. Tarkoituksena olisi listata tämän hetken TOP-5 biisiä. Tämä onkin vaikeaa. No tässä on nyt jotain biisejä mistä tykkään.

Dropkick Murphys - I'm Shipping Up To Boston


Tämä soi jossain mainoksessa tai elokuvassa tai jossain ja rakstuin tähän säveleen heti. Tulee The Pogues mieleen.

The Who - Baba O'Riley

Tähän ihastuin kun tämä soi Housessa. The Who on kuitenkin melko vieras bändi minulle.

Martin Kesici feat. Tarja Turunen - Leaving You For Me


Tämän biisi sattui olemaan koneellani enkä edes tiedä mistä sen olin sinne saanut. Osui korvaan kun kuuntelin vähän mitä sattuu. Pitihän tämä kuunnella sitten uudestaan ja uudestaan. Olin mennyttä miestä.

Twisted Sister - Like A Knife On A Back


Varsinkin livenä (Miljoonarockissa) tämä oli tosi hyvä. En olisi uskonut. Tämä biisi jäi kivasti mieleen. Katsokaa tuo video niin ehkä ymmärrätte. Tai sitten ette.

Ensiferum - Finnish Medley


Vanhoja kauniita suomalaisia kappaleita hieman raskaammin sovitettuna muttei kuitenkaan liian. Näin niitä covereita tehdään.

Tulipas siinä nyt musiikkimakuani taas hieman raotettua.

tiistaina, syyskuuta 09, 2008

"Sinä niin kuin monet muutkin naiset..."

"...sinä haluaisit olla mies", näin laulaa Limonadi Elohopea ja miten tämä liittyy sitten minuun tai tähän tekstiin? Ei mitenkään. Se nyt vaan sattuu soimaan taustalla kun tätä aloitin nyt kirjoittamaan. Elämääni ei mitään ihmeellisyyksiä kuulu. Koulua käyn ja siellä viihdyn. Vapaa-aika kuluu koneen ääressä ja joskus jopa erehdyn käymään kaupassa tai muuten seikkailemaan jalkaisin Kokkolan vilinässä. Aamut on olleet kylmiä, päivät lämpöisiä ja illat pimeitä. Köyhyys painaa päälle. Olen yksin mutta en yksinäinen. En tiedä mitä kaipaisin vai kaipaanko mitään. Olenko siis onnellinen? En tiedä. Kai minä sitten olen ihan tyytyväinen nykyiseen elämääni.

Humppa Soi: Limonasi Elohopea:Liekkimaja
Humpastalainattua: "Mun ei tarvii olla erikoinen, mun ei tarvii olla erilainen"

maanantaina, syyskuuta 08, 2008

Positiivisuus Osa 3



The Aliens - The Happy Song

sunnuntaina, syyskuuta 07, 2008

In Memoriam

Mummo on nyt saatettu haudan lepoon. Oli kyllä kauniit hautajaiset. Vaikka välillä toki tippa linssiin tulikin niin ei kuitenkaan olleet liian itkuiset hautajaiset.

Ei siitä sen enempää. Eikä tässä muutenkaan nyt ajatus luista.



Elämässäopittua: Otrodoksisissa hautajaisissa väri on valkoinen.

perjantaina, syyskuuta 05, 2008

Ja sitten koittaakin viikonloppu

Koulua ei ollut tänään kuin kahteentoista.

Minulle tehtiin hieno kampaus kolmen pompulan avulla. Minulle naurettiin.

Leikkautan tänään hieman lettiäni jotta en aivan peikolta näyttäisi huomenna hautajaisissa.

Psykologian tunnille piti jokaisen tuoda valokuva jossa on 0-3 vuoden ikäisenä. Minua luultiin tytöksi.

Pelattiin biljardia. Ensimmäistä kertaa pelasin ysipalloa. Voitin ainakin kerran ellen jopa kahdesti.

Nyt hieman siivoan ja tiskaan ennenkuin lähden viikonlopuksi maalle.

Humppa Soi:



Elämässäopittua: Biljarditaitoni kehittyvät koulussa.

torstaina, syyskuuta 04, 2008

Ilo ja autuus

Ilo:

Sain tehtyä huomenna palautettavat kirjalliset työt. Nyt vaan toivotaan ettei ne tule bumerangina takaisin.

Autuus:

Minulla on tässä tietokoneessa tuollainen digiviritinhässäkkä ja se toimii vähän miten milloinkin tykkää. Onneksi tänään kriittisellä hetkellä se suostui yhteistyöhön ja pystyin katsomaan Kotikadun.

Humppa Soi: The Pogues: Bright Lights

Elämässäopittua: Kyllä näin merenrantakaupungissa vaan tuulee kovasti.

keskiviikkona, syyskuuta 03, 2008

Kyllä hoituu

Ja nyt hävettää eilinen joutavasta valittaminen. Pyydän sitä anteeksi itseltäni: "Anteeksi Wille!". No saathan sinä sen anteeksi kuomaseni, ei ketään haittaa vaikka valitatkin täällä, eiköhän kaikki ole jo siihen tottuneet.

Olen huomannut että jos alan esimerkiksi jotain kirjallista työtä tekemään sillä asenteella että "no niin, nyt minä teen tämän tosissani ja hyvissä ajoin pois alta", niin silloin siinä käy niin kuin eilen tuon ruokapäiväkirjan kanssa. Hermostun alta aikayksilön kun se ei lähdekään luistamaan ja sitten heitän hanskat tiskiin koko työn kanssa. Tänään kun palasin tuon saman työn kimppuun ihan neutraalilla mielellä ajattelematta muuta kuin että kokeillaanpas nyt edes jotain tehdä niin sainkin jotain aikaiseksi. Nyt työ on siinä vaiheessa että huomenna viimeistelen sen visuaalisen puolen. Aika niukka on työni asiapitoisuus ja muutenkin tosi lyhyt siitä tuli mutta eiköhän sitä kurssin läpi pääse jos on edes jotain tehnyt.

Sitten vähän päivästäni:

Aamulla menin röyhkeästi aamupalalle luokkakaverini luokse. Komea ja iso kämppä. Tottelevainen koira. Nätti tyttöystävä. Siinä taitaa olla tyytyväinen mies. Kahvi oli kuitenkin liian laihaa.

Koulua ei tänään ollutkaan kuin pari tuntia. Tunnit menivät erittäin nopsaan kun eksyin takapenkkiin istumaan yhden erittäin pirteän tytön viereen. Saatiin jopa ensimmäiset opettajan huomautukset naureskelusta.

Koulun jälkeen jäimme vielä pelaamaan pari peliä biljardia. Mikähän siinä muuten on että kun aluksi pelasimme kolmestaan niin juttua tuntui riittävän ja se oli sellaista mukavan levotonta, mutta kun luokkakaverini sai käskyn ylemmältä taholta (nätiltä tyttöystävältä) lähteä kaupunkiin ja jäimme pirteän tytön kanssa kahdestaan niin juttujen taso muuttui asiallisemmaksi. Nyt tietenkin nokkelimmat pokkelimmat luulevat että tässä oli jotain säpinän tynkää mutta voin sanoa että vanha kunnon sääntö numero yksi on voimassa.

Humppa Soi: Sonata Arctica: The Vice

Elämässäopittia: Ruokavalioni kaipaa lisää vitamiineja.

tiistaina, syyskuuta 02, 2008

"Tuli syys niin pian ja poissa ovat kevään tertut"

Tänään oli koulussa kyllä mukavaa mutta siinä nyt ei mitään uutta olekaan. Kyllä minä koulussa yleensä viihdynkin. Sitten intoa täynnä sieltä kun kämpälle palasin niin otin pienet päiväunet. Ei kylläkään mitkään kunnon unet koska en minä unessa käynyt. Kunhan vähän lepuuttelin silmiäni. Sitten makselin vähän vuokraa ja muita laskuja. Nyt saan taas kituuttaa hetken aikaa ja odotella että Kela tekisi päätökset tukisotkuista. Onneksi koulussa saa kerran päivään syödä ilmaiseksi niin ei ihan kuole nälkään.

Sitten se iski. Pitkästä aikaa. Herra Itsesäälihän se kävi visiitillä kun yritin aloittaa ruokapäiväkirjan analysointia. Tämän verran sain aikaan:

Ei siitä tullut yhtään mitään. Ei niin mitään hajua mitä olisin kirjoittanut joten en kirjoittanut mitään. Puoli tuntia pohdin ja pähkäilin ja kirjoitin silloin tällöin lauseen koneelle ja sitten taas pyyhin sen pois. Luovutin ja lähdin kauppaan. Enkä muuten aio enää tänään sen tekemistä edes aloittaa. Jätetään sitten suosiolla viime tippaan. Perjantaina pitäisi olla valmis joten itketään sitten sen kanssa torstaiyönä ja viedään perjantaina opettajalle työ jossa lukee: "Syön epäterveellisesti enkä liiku."

En minä olisi halunnut että tämä blogi menee taas tähän että hajoilen kouluun.

Humppa Soi: System Of A Down: Prison Song

Elämässäopittua: Ei minusta kyllä hyvää opiskelijaa saa sitten millään.

maanantaina, syyskuuta 01, 2008

Positiivisuus Osa 2

Viikonloppu meni mukavasti:
-Kävin Keskisellä (Ostin Viikset)
-Saunoin
-Söin muurinpohjalettuja
-Paistoin makkaraa
-Ostin eilen Prismasta Mikko Alatalon lastenlaulukokoelman

Tänäänkin menee mukavasti:
-On vapaapäivä koulusta.
-Sain jo tehtyä vähän yhtä ryhmätyötä
-Illalla viimeistellään toinen ryhmätyö niin pääsee siitäkin eroon.
-Ostin musiikkia (Brother Firetribe ja Herra Ylppö & Ihmiset) ja herätemusiikkia (Code Of Perfection ja Limonadi Elohopea)

Ja aurinkokin paistaa täällä.

Humppa Soi: Brother Firetribe: Devil's Daughter

Elämässäopittua: Ikääntyvien yleinen ongelma on suun kuivuus.
generated by sloganizer.net