Calle ja Jeppis

Perjantaina kun viimeinen pallo biljardissa pussiin sujahti ja koulusta pääsin niin soitin Manniselle ja hän olikin jo Kokkolan keskustassa seikkailemassa. Sinne suunnistin ja kebabilla kävimme. Kaupassa kävimme ruokaostoksilla ja riitelimme kuin vanha pariskunta. Siellä törmäsimme johonkin ihme hyypiöön (Mannisen kaveriin). Illalla lähdimme Mannisen kanssa rilluttelemaan Kokkolan yöelämään. Calleen suunnittelimme menevämme. Hortoilimme kuitenkin hetken ristiin rastiin ennen kuin tämän kyseisen bilepaikan löysimme. Törmäsin matkalla yhteen luokkatoveriinkin ja olin jopa sosiaalinen ja vaihdon yhden tai jopa kaksi sanaa. Callessa törmäsin sitten toiseen luokkalaiseen joka ihmetteli kun minuun siellä törmäsi ja ihmetteli sitäkin kun en juonut mitään. Siinäpä säpinät olikin ja pääsimme itse asiaan. Ette kai te nyt luulleet että me baariin menisimme huviksemme? Menimme sinne koska siellä esiintyi yksi lempiartisteistani. Nainen joka ei esittelyä kaipaa: Kaija Irmeli Kokkola. Kylläpäs olikin mukava taas lauleskella mukana. Tuulikello, Valeria, Seuraavassa elämässä, Mikään ei riitä, Kuka keksi rakkauden, Tule lähemmäs beibi... Ei niihin biiseihin voi kyllästyä. Ja kyllähän Kokkolan kansa otti Kokkolan hyvin vastaan.

Lauantaina kävimme pizzalla Mannisen kaverin kanssa. Katsoimme ensimmäistä Idols DVD:tä. Kirosimme kovaan ääneen Jani Wickholmia. Veljeni saapui myös kylään. Kävimme Pietarsaaressa Korv Göranilla syömässä pitkästä aikaa kebabia. Annos oli iso ja kallis mutta maku olisi saanut olla parempi. Illalla hortoilimme vielä vähän keskustassa jalkaisin ja kuuntelimme kun kaupungin halki virtaava joki vilkkui värivalojaan ja soitti Säkkijärven polkkaa.

Tänään sitten pojat lähtivät omille teilleen. Siinäpä taas yksi viikonloppuinen takana ja huomenna arki kutsuu. Ei haittaa.

Humppa Soi: Jason muuttaa taivaaseen: Sopivaa hintaa

Elämässäopittua: Kiss, kiss, bang, bang on hyvä elokuva.