torstaina, marraskuuta 30, 2006

Hyvää nimipäivää AC/DC!

Luovutin

Näin tein. Aamupäivän lueskelin englantia sisätautien ja kirurgian tunnilla. Syönnin jälkeen käväisin väsäisemässä kokeen pois kuleksimasta. Ei kyllä kovin vaikealta vaikuttanut.
Kokeen jälkeen se sitten iski. Hetken mielijohteesta röntgenhierojahoitsun kanssa astelimme luovutuspaikalle. Muutamat laput täytettyämme päästiin itse asiaan. No kuka pääsi kuka ei. Hieroja ei päässyt. On varmaan niin sairas ihminen.
Kävin makaamaan sängyntapaiselle ja hoitaja tuli viereeni ja työnsi ison kovan neulan läpi vasemman käteni, verta lensi ja kaikki huusivat kuin tuomiopäivänä (Hieman ehkä liioittelen). Sieltä sitä sitten alkoi pulputa pussiin. Katselin ja ihmettelin vereni kulkemista suonesta pussiin.

Noin 15 minuutin päästä koko tapahtuma oli ohi ja huomasin jo odottavani seuraavan tunnin alkua. Mitä tästä tapahtumasta hyödyin. En tiedä. Sain ainakin jotain rihkamaa. Ja kokemus se on tuokin.

No seuraava tunti vasta ihana olikin. Katsoimme uskomattoman opetuselokuvan kuinka virtsakatetri asetetaan. Opettavaista. Lopputunnista siirryimme myös ulosteen ihmeelliseen maailmaan. Opin paljon uusia sanoja. Defekaatiosta seuraava faeces ei saisi olla meleenaa vaikka koprostaasikaan ei ole suotavaa. Flatukset voivat aiheuttaa joissain ihmisissä emesista tai jopa vomitusta.

Vielä yksi tärkeä asia. Jo pitkään epäilemäni teoria että "lohi-ilme" ja ysin kirjoittamisen välillä oleva yhteys sai varmennuksen. Jo aikaisemmin mainitsemani hieroja osaa lohi-ilmeen ja kirjoittaa ysin samalla lailla kuin minä. Näiden välillä siis on oltava jokin yhteys.

Koulussaopittua: "naiset, ummetus ?????"
Humppa Soi: Sonata Arctica: Don't Say A Word

keskiviikkona, marraskuuta 29, 2006

Blogisota vaatii uhrinsa

Ensiksi haluan onnitella Heinää joka pienellä käytännön pilalla sai aikaan Mannisen eroamisen Kroonisista Poikamiehistä. Vaikka putoaminen tuskin on pitkäaikaista, niin hyvät naurut saatiin sillä silti aikaan. Onneksi olkoon Heinä. Vaikka Manninen kuinka yrittäisi tuota kostaa, niin tuskin hän yhtä mehukkaasti siinä tulee koskaan onnistumaan.

Takaisin omaan elämääni. Yhtä tylsiähän nämä päiväni täällä Tampereella tuntuvat olevan kuin ennenkin. Koulunkäyntiä ja kämpillä laiskottelua. Englantia pitäisi lukea. Huomenna koe. Ei kyllä paljon kiinnostais, mutta pakko kai sitä olisi. On niin paljon uusia alan sanoja.

Koulussaopittua: "Virtsan tulisi olla viljan keltaista ja aromaattisen hajuista."
Humppa Soi: The Pogues: Dark Streets of London

tiistaina, marraskuuta 28, 2006

Olen terve (fyysisesti)

Kävin sitten tänään terveydentarkastuksessa kun kerran rakas opinahjoni sellaisen tilaisuuden tarjosi. Ja sainpahan edes jonkinlaisen syyn olla poissa tunnilta. Yllätyin oikein itsekin kun terveydenhoitajalla ei ollut mitään valittamisen aihetta terveydestäni. Verenpaine ihan hyvä, hyvä hemoglobiini, ei sairauksia, ei allergioita, en polta, en juo, en käytä huumeita, ja mikä ihmeellisintä hän jopa kehui painoani. Ensimmäistä kertaa elämässäni joku kehuu että olen ihan hyvän painoinen. Ei edes lievää ylipainoa. Kummasti se piristi päivääni.

Matkalla terveydenhoitajalle ja takaisin ihmettelin kun poliiseja vilisi joka puolella ja sitten vasta koulussa sain luokkatoveriltani tietää että täällä on menossa jokin kokous jonka takia poliiseja on niin paljon liikenteessä. Mutta olo oli kuin jollakin rikollisella kun poliiseja pyöri joka puolella. Tuntui että kohta ne tulevat ottamaan minut kiinni.

Koulussa oli tänään lyhyt päivä. Katselimme vain pari ensiapu videota. Mahtavia näyttelijä suorituksia muuten. Jos tällä kertaa laittaisi tuohon koulussaopittua osioon jotain oikeasti tärkeää.

Koulussaopittua: "30 painallusta, 2 puhallusta"
Humppa Soi: David Bowie: Fame

maanantaina, marraskuuta 27, 2006

On se opiskelu ihanaa

Tänään alkoi taas tuntumaan siltä että miksi ei voisi olla jo loma. Miten koulunkäynti voikaan joskus tökkiä noin paljon. Kyllähän siellä vielä käy, mutta ei jaksais vapaa-aikaa tuhlata koulutöihin. No sain minä tänään jo hieman kirjoitusviestintää aloitettua. Tosi vähän. Jos listais tähän mitä kouluhommia vielä olis, jos niiden vähyys vaikka piristäisi.

Kirjoitusviestintä
Englannin koe
Ensiavun koe
Ensiavun kirjalliset tehtävät 2 kpl
Sisätaudit ja kirurgia koe
Kuvantamisen tekniikka kirjallinen koe
Kuvantamisen tekniikka näyttökoe
Tiedonhankinta ainakin 2 harjoitusta

Ei se piristänyt.

Koulussaopittua:"Röllin leikkiminen lapsen kanssa on hauskaa"
Humppa Soi: Korpiklaani: Spirit Of The Forest

sunnuntaina, marraskuuta 26, 2006

Takaisin tylsyyteen

Perjantaina suunnistettuani Seinäjoelle alkoi niin sanottu poikamiesten ilta. Kaikki entiset ja nykyiset Krooniset olivat koolla. Aluksi menimme Mannista vastaan juna-asemalle ja pitihän meillä olla oikein kyltti että Manninen löytää oikean porukan. Olihan asemalla meidän lisäksi ehkä vajaa 20 ihmistä. Sitten kävimme NMB:tä katselemassa ja kuuntelemassa. Sieltä suuntasimme kauppaan (minä peräkontissa) ja sieltä Matin luo saunomaan. Poikamiehet pitivät jonkin tyyppisen kokouksenkin. Kävimmehän me sitten myös testaamassa paikallisen Onnelan. Se baari-ilta meni hieman rauhallisimmissa merkeissä kuin edellinen. En tanssinut kuin Mannisen kanssa pöydällä.

Launtaina juoksimme Mannisen kanssa Kyyjärven linja-autoon, ehdimmekin vielä. Kyyjärveltä kotiin pääsin Anitan kyydissä. Ensimmäistä kertaa hänen kyydissä. Ensiksi pelotti, mutta sitten hävetti kun huomasin että paremminhan hän ajaa kuin minä. Ilta naapurissa lastenvahtina. Kyllä lapsen nukkumaan saaminen voikin olla vaikeaa. Ei edes minun tylsä seurani tuntunut auttavan.

Tänään takaisin tänne Tampereelle. Ja taas on yksi viikonloppu ohitse ja kouluviikko edessä. Onneksi enää kolme viikkoa ja taitaa sitten koittaa blogillekin joululoma minun myötäni, sillä tuskin jaksan kotona kirjoitella.

Humppa Soi: Sonata Arctica: FullMoon (Live)

Elean, suuri taiteilija

Lupasin tämän sinulle, joten tässä tulee. En osaa kirjoittaa kauniisti, mutta ajatus on tärkein.

Elean oi Elean, olet mahtava taiteilija. Töitäsi katsellessa mieleni täyttyy väreistä ja mielikuvista. Kuvasi kertovat katselijoille enemmän kuin tuhat sanaa. Elämäsi tuntuu blogiasi seuraamalla rullaavan ihan hyvillä raiteilla. Terveet elämäntavat ja iloinen mieli. Näillä eväillä toivotan teille kaikkea hyvää.

Tulipa imelää tekstiä. Anteeksi.

perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Ennen joulua ja pikkuisten joulujen jälkeen

Pikkujoulut menivät ihan hyvin, oikeastaan tosi hyvin. Aloittelimme iltaa luokkatoverini luona ja alkuilta meni hauskan kitarapelin kanssa. Ensiksi me pojat hakkasimme sitä ihan tosissamme ja yritimme päteä taidoillamme, mutta sitten kun luovutimme vehkeen tytöille niin saimme huomata että niiltähän se onnistui paljon paremmin. Ei sen niin pitänyt mennä. No onneksi vaihdoimme peliä ennen kuin enemmän olisi alkanut hävettämään taidottomuutemme. Seuraavaksi oli vuorossa tanssipeli ja siinähän minä olin virtuoosi, vaikka luokkamme poikamies voittikin minut. Vähän pelottaa millaisia kuvia porukka räpsi siellä, minä tanssimaton päällä keikkuloimassa. Sitten jaoimme lahjat toisillemme, itse olin kyllä paketoinut omani todella hienosti wc-paperilla. Minä sain ehdottomasti illan parhaan lahjan, mutta ei siitä sen enempää.

Jatkoimme sitten illanviettoa baarissa, tosin kaikki eivät sinne lähteneet. Baariksi valitsimme Onnelan, koska sinne oli ilmainen sisäänpääsy. Täytyy myöntää että Onnelan alakerta on kyllä sellainen paikka jossa jopa minä viihdyn. Kerrankin paikka jossa soi hyvä musiikki. Porukkaa oli baari tulvillaan ja ilta sujui ihan mukavasti. Yllätyksekseni myös minä innostuin tanssilattian pyörteisiin. Ei se varmaan kaunista katseltavaa ollut. No hauskaa oli, sehän oli kai tarkoituskin.

Sieltä sitten valomerkin jälkeen suunnistin takaisin kämpälleni. Kello oli 5, kun viimein kaaduin väsyneenä sänkyyn. Mutta on se vaan aina hienoa mennä baari-illan jälkeen nukkumaan ja vielä kun tietää ettei aamulla ole krapulaa.

Mutta sitten siitä vedosta minkä asetin teille rakkaat lukijani. Tuli vaivaiset kaksi ihmettelyä. Yllätyin itsekin. Sen lisäksi tuli myös yksi vittuilukysymys mikset juo, sellaiselta jonka kanssa olin jo aikaisemmin keskustellut aiheesta. Myös yksi kannustus, että on se hienoa kun lähdit baariin mukaan vaikket juokaan. Ehkä kysymysten vähäisyys johtuu siitä että kukaan ei varmaan tajunnut että olen selvin päin. Mutta näin on veikkailut taas veikkailtu. Voittajaksi siis julistan Eleanin. Onneksi olkoon. Osoitan seuraavan kirjoitukseni teille. Valitettavasti en vielä tänään jouda, voi olla että se siirtyy sunnuntai-iltaan, mutta ei vielä kannata huokaista helpotuksesta. Se on kyllä tulossa.

Seuraavaksi suunnistan Seinäjoelle. No Man's Band in my mind.

Humppa Soi: Ruoska: Kesä tulla saa

torstaina, marraskuuta 23, 2006

Ennen joulua ja hieman ennen pikkuisia jouluja

Tänään sitten pitäisi lähteä juhlimaan luokkamme kanssa pikkujoulua. Lahjakin kait pitäisi hommata. Saa nyt nähdä mitä keksin. Hieman kyllä jännittää että millaiset juhlat on tulossa. Porukka on varmaan niin päissään että tällaista kuivakurkkua oikein hirvittää. Täytyypä laskea monta etkö sinä juo/mikset juo? kysymystä kuulen illan aikana. Voitaisiin laittaa veikkaukset pystyyn. Lähimmäksi arvanneelle omistan oman kirjoituksen. Eli mainetta on luvassa. Itse veikkaisin 5 kysymystä. Noihin kysymyksiin muuten on aina yhtä ahdistavaa vastata. Ei oikein voi vastata että se johtuisi mistään traumaattisesta kokemuksesta tai mistään sen tapaisesta, kun näin ei ole. No ei sitä kukaan ymmärrä kuitenkaan joten aivan sama mitä vastaan. Ja eiköhän tyhmyyksien tekeminen onnistu minulta ilman alkoholiakin, se on kyllä vuosien varrella huomattu.

Koulussaopittua: "Pieni pätkä ruokatorvea voidaan korvata paksusuolella"
Humppa Soi: Children Of Bodom: Hate Me!

Humppaava Simo Frangen

Vielä kerran täytyy palata tähän samaan aiheeseen. Keikka on siis heitetty. En voi sanoin kuvailla keikan mahtavuutta, mutta nyt ymmärrän miksi Mannista vituttaa ettei päässyt sinne.
Kun menin Klubiin sisälle en voinut kuin ihmetellä ihmispaljoutta. Eihän nyt Eläkeläisten keikalla voi olla noin paljon porukkaa. Odotellessani keikan alkua huomasin erilaisia asioita. Ensiksikin sen että minä taisin olla koko paikan ainoa ihminen jolla ei ollut tuoppia tai pulloa kädessä. Toisekseen sen miten paljon eri musiikin kuuntelijoita paikalla on. Tämän johtopäätöksen tein bändipaitojen lukuisasta kirjosta. Oli Viikatetta, Ramonessia, Kroonisten Poikamiesten puheenjohtajaa (AC/DC), System of A Downia... ja tietenkin ylitse muiden humppavaatetusta.
Siinä aikani jakkaralla istuttuani luokseni tuli kaksi naispuolista henkilöä, joista toinen kysyi minulta onko viereiset tuolit vapaita ja heti perään että entäs miten on minun laita, olenko vapaa. No jotain sopersin että tuolit on vapaita mutta minä en ja siihen se keskustelu jäikin. Sitten jäin kuuntelemaan vieressä olevan porukan keskusteluja. He olivat saksalaisia ja siihen tulikin heti yksi suomalaisuros avaamaan kulttuurien välistä jännitettä. Sen verran sain selvää että hän yritti opettaa ulkomaalaisille mitä on runkkaaminen (anteeksi ruma sana).
Sittenhän jo näin että Onni Varishan se siellä yleisön seassa häärää ja melko pian sen huomattuani alkoikin jo lavalta kuulua ah niin tuttu sirkusmusiikki. Ja siellähän ne olivatkin jo lavalla kaikki muut orkesterin jäsenet. Onakin sen taisi huomata ja kapusi heidän joukkoon. Siirryin hieman lähemmäksi katsomaan esitystä ja huomasin että vieressäni musiikin annista nauttii Simo Frangen, näköjään hänkin ymmärtää hyvän musiikin päälle.
Ensimmäisen biisin aikana tuli hieman teknisiä ongelmia, eikä sen jälkeen kumpikaan uruista oikein tahtonut pelata. Siinä muiden jatkaessa soittoa saatiin kummkinki Petteri Halosen urut kuntoon, mutta Onnin ei. Välillä onnille tuotiin sellaiset pattereilla toimivat leikkiurut, mutta niistä ei lähtenyt pihaustakaan joten palasiksihan ne oli lyötävä. No sai hän kumminkin jostain käsiin marakassit ja jonkin sortin helistimen. Keikka sujui melko normaaleissa humppamerkeissä. Välillä lavalla kävi kaksikin puolialastonta miestä ja Onnikin välillä innostui hyppimään yleisöön ja pääsin oikein koskemaan kyseiseen musiikin monitaitajaan.
Siinä taisi olla tärkeimmät. Loppuun vielä muistin virkistämiseksi lista muutamista biiseistä joista saimme nauttia.
Humppaava Jeesus
Humppapappa
En saa millään humpatuksi
Syksy
Humppasonni
Ranttaliksi
Humpataan ja tanssataan
Vihaan humppaa
Hullun jenkka
Hapankaalihumppa
Humppakonehumppa
Jukolan humppa
Humppaidiootti
Lauantaitanssit
Ja monia muita, 1,5 tuntiin mahtuu monta humppaa.

Nyt nukkumaan ja aamulla pirteänä harjoittelemaan röntgenkuvien ottamista.

keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006

Kylläpäs innostuin

Täytyy sitten oikein kirjoittaa toinen viesti heti perään, kun tuo edellinen keskittyi niin Mannisen hyvyyteen. Eli kirjoitetaanpas jotain päivästäni.

Aamulla heräsin, tein aamutoimet ja join kahvit. Kuuntelin hieman NMB:tä ja painelin kouluun. Tein informaatiotekniikan näyttökokeen. Kyllä se kai ihan hyvin meni, pienestä hapuilusta huolimatta. Palasin kämpilleni nukkumaan. Kuuntelin Megadethiä. Söin eilistä pyttipannua. Takaisin koululle. Hoitsupuku päälle. Käsienpesua, hanskojen laittoa, sänkyjen petaamista jne. Sitten Siwaan ja sieltä naapurihoitsun luokse kahville. Emme edes keittäneet kahvia kun hänen piti lähteä viemään koiraansa Jyväskylään, koska naapurit olivat valittaneet että se huutaa. Koira ei naapurini. Kämpälle. Kone auki. Netin syövereihin. Kahvia. Siinä tämä ilta sitten varmaan meneekin, aina keikkaan asti.

Koulussaopittua: "Käsidesiä pitää käyttää joka välissä"
Humppa Soi: Electric Six: The Band in Hell

Ei humppa haavaa tee

No tänäänhän se sitten koittaisi. En viitsi enää edes mainita mikä. Alkaa käymään Mannista sääli. Siksipä ajattelinkin tähän heti alkuun kehua Mannista että sille tulisi parempi mieli. Tässä lista osasta Mannisen hyvistä puolista, niitähän on niin paljon ettei blogille muuta mahtuiskaan, jos ne kaikki tähän kirjoittaisin.

1.Manninen on komea
2.Mannisella on hyvä huumorintaju
3.Manninen tietää paljon elokuvista
4.Manninen osaa tehdä hyviä elokuvia
5.Manninen on hyvä laulamaan
6.Mannisella on parta
7.Manninen on kirjoittanut ruotsin
8.Manninen on suorittanut ruotsin abikurssin
9.Manninen on päässyt KaLun kunnialla läpi
10.Mannisen ansiosta pääsemme kesäisin Kärnään
11.Manninen on opettanut minulle elokuvantekemisen hauskuuden
12.Manninen on avartanut hyvien elokuvien katsomistani
13.Karaoken laulaminen ei olisi mitään ilman Mannista
14.Manninen on löytänyt oikean alan
15.Manninen on luotettava
16.Manninen on rehellinen
17.Manninen saa kaikki aina hyvälle mielelle
18.Manninen on aina valmis lähtemään minne vaan
19.Mannisen kanssa voi vammailla
20.Manninen on Manninen

Mielellään jos muutkin kommentoisivat Mannisen hyviä puolia. Muistakaa ilman Mannista olisimme hukassa.

tiistaina, marraskuuta 21, 2006

Koko päivä koulussa

Tänään tein jotain sellaista, mitä en olekaan kokenut pitkään aikaan. Kävin kaikilla tunneilla. Ja kaikki tunnit olivat vielä teoriaopetusta. Ja vielä täysi koulupäivä. Olen ylpeä itsestäni. No en ole. Laiska minä olen. Mutta olen minä ahkerakin ollut, tein äsken huomiseen informaatiotekniikan näyttökokeeseen vietävät tehtävät valmiiksi.

Siivotakin pitäisi, en muista milloin olisin viimeksi edes nähnyt imuriani. Onkohan minulla edes imuria. Muistaakseni pitäisi olla.
Ruokaa sentään sain aikaiseksi tehdä. Pyttipannua ja makkaraa. Ei taaskaan kovin eksoottista. Mutta hinta-laatu-nopeus-laiskuus-suhde ratkaisee suurimmaksi osaksi ainakin tämän "opiskelijan" ruokatottumuksia. No syön ainakin kerran päivässä niin sanottua oikeaa ruokaa koulussa. Se saa riittää.

Ja maltan olla mainitsematta Eläkeläisten keikasta, ettei Manniselle tule paha mieli.

Koulussaopittua: "18. päivä ja 28. päivä syntyneiden sairaalatiedot ja muutkin tiedot säilytetään ikuisesti."
Humppa Soi: Morgana Lefay: A Final Farewell

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Väsyttää, nukuttaa, onneksi ei sentään vituta (normaalia enempää)

Kylläpäs taas väsyttää, teoriatunteja koko päivä. No sain sentään juustokakkua, vaikka pitäisi varmaan moittia sitä ihan paskaksi ettei kukaan tule mustasukkaiseksi kun sain sitä naiselta. Sen on huomannut että enää kun ei ole poikamies niin on helpompi puhua naisille. Ehkä se johtuu siitä että ei ole taustalla kummittelemassa ajatus sen iskemisestä. Tai sitten se johtuu vain siitä että nyt on sellaisessa paikassa jossa väkisin joutuu keskustelemaan naisten kanssa. Mene ja tiedä sitten.

Mitähän sitä tänään saisi vielä aikaiseksi. Tuskin taas yhtään mitään. Epämääräistä musiikin kuuntelua/TV:n katsomista/blogeilla palloilua/mesekeskusteluja. Niinhän ne arkipäivät tuntuvat menevän. Koulutöitä tosin voisi jo tänään taas miettiä, mutta kun ei jaksais millään. Kyllä se joululoma saisi sieltä jo pikkuhiljaa koittaa.

No jotain piristävää onneksi koitti kun saavuin kämpilleni (hieman etuajassa kylläkin, ei sitä kaikilla tunneilla sentään käydä). Tilaamani Kaija Koon levy oli tipahtanut postiluukusta, sitähän tässä ollaankin kuunneltu jo jonkin aikaa. On se vaan hyvä artisti.

Koulussaopittua: "Jos piste tulee sulkujen jälkeen, lainaus koskee vain yhtä lausetta."
Humppa soi: Kaija Koo: Läpinäkyvää

sunnuntaina, marraskuuta 19, 2006

Lisää ilkeyksiä

Ja taas varkaissa kävin. Poikamiehiltä varastin idean laittaa linkki lukijakyselyyn.
Tätä en edes pyydä anteeksi. Haukkukaa vaan paskaksi. Ei tunnu missään. Ja laitoinpa reseptillekin oman linkin. Jos jatkossa tulis vaikka lisää.

Humppa soi: The Pogues: Drunken Boat

Niljakas varas

Niinpä niin. Tänne sitä taas tultiin Tampereelle opiskelemaan ja blogille juttuja vääntämään. Opiskelu varmaan jää enemmän taas taka-alalle. Olen myös innostunut lueskelemaan toisten blogeja. Mikähän siinäkin kiehtoo, kommentoida vieraiden ihmisten elämää. Mutta onhan se itsestänikin mukavaa lueskella toisten kommentteja omista aivoituksista. Ja olen kaiken lisäksi iljettävä ja röyhkeä varas kun vien toisten blogien ideoita, tosta noin vaan potematta huonoa omatuntoa, tai eihän sitä tiedä jos sitä herää keskellä yötä ja alkaa murehtimaan omaa ilkeyttään. Ja takaisin asiaan, vein siis tuon idean ilmoittaa aina biisi mitä kuuntelee kirjoittamis hetkellä. Saavat muut sitten nauraa minun musiikkimaulleni. Tämän osion taidan lisätä koulussaopittua-osioni jälkeen. Uuden osion nimeksi tulee: Humppa soi.

Koulussaopittua (Pe): "Pienet rinnat tutkitaan ultraäänen avulla."
Humppa soi: The Pogues: I'm A Man You Don't Meet Every Day

torstaina, marraskuuta 16, 2006

Röntgensäteitä ja shoppailua

Tänään pääsimme sitten oikein painelemaan jo mystisen röntgenlaitteen nappuloita. Oli se hienoa. Kehityslaitteellakin leikimme. Tämmöstä enemmän, kiitos. Enemmän sitä käytännössä oppii kuin tylsillä teoriatunneilla. Ja olihan se hienoa käydä valkoinen takki päällä kahvilla.

Sitten päivän toiseen aiheeseen. Shoppailuun. Kävin sitten pitkästä aikaa oikein shoppailemassa. No olihan minulla huono tekosyykin sille, piti etsiä iskälle synttärilahja. Löysinkin sen vielä. Itselleni jäi käteen (sen lisäksi että melkein törmäsin Heikki Kinnuseen) kokonaista neljä levyä ja yksi lippu keikalle. Levythän olivat siis:
Megadeth: The World Needs A Hero (Nyt on jo neljä levyä Megadethiä, kyllä se siitä karttuu)
The Pogues: Dirty Old Town (Pitäähän tätä nyt olla joku levy oikein ostettunakin)
Tom Waits: Blood Money (Mies ja ääni)
Thy Majestie: Hastings 1066 (En ollut kuullut bändistä mitään, ihan hyvältä ritariheavyltä kuulostaa, taitaa olla Italiasta kotoisin)
Eivät ne kyllä paljoa maksaneetkaan.

Ja sitten siihen lippuun. Kyllähän arvaattekin minne keikalle se on. Kyllä Manninen. Se on Eläkeläisten keikalle ensi keskiviikolle. Mutta en viitsi enempää partaveikkoa kiusata kyseisellä asialla. Ai niin muista Manninen vesimelooni ja AC/DC tonnikalapurkki, en se aina minä ole joka vetoja häviää.

Huomenna sitten taas kotio. Pääsen vielä luultavasti KaLun porukan kyydillä Jyväskylästä Karstulaan. Kiitokset opolle.

keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006

Winner takes it all

Onneksi olkoon Manninen. Voitit juuri mandariinin. Oikea vastaushan siis oli Lemmy, tuo Motörheadin herrasmies, oikealta nimeltään Ian Kilmister. Tekstin olin lainannut uusimmasta Soundista. Arvelinkin Mannisen arvaavan sen oikein. Ihmeen kauan siinä vaan meni.

Itsellänikin on tietynlainen voittajafiilis. Sain englannin esitelmän esitettyä ja lääkelaskujen uusinnan tehtyä. Molemmat menivät ihan hyvin. Lääkelaskut menivät luultavasti jopa läpi. Koe alkoi klo 16.05 ja n. klo 16.16 olin saanut sen tehtyä ja kokeesta sai poistua klo 17.05. Oli muuten hieman pitkä aika vain istuskella ja odotella.

Viikkokin on jo puolessa välissä. Huomenna hoitsupuku päällä pelleilyä koko koulupäivä ja perjantaina mammografiaesitelmä. Sitten arkiviikko on takana ja viikonloppu edessä.

tiistaina, marraskuuta 14, 2006

HUOMIO!

Anita ei olekaan jääräpää. (Ei Elastista, eihän)

Aika järkyttävää

Manninen mainitsi jossain kommentissaan vanhan kunnon KaLun. Iso ja kova KaLuhan siis on lyhenne sanoista Karstulan Lukio. Siellä minäkin vietin hulvatonta poikamieselämääni. No oikeastaan hulvattomuus oli siitä kaukana. Ammuttiin Kinderpalloilla toisiamme perseille, pelasimme liikaa paskaa, rötväsimme, harrastimme matologiaa... Opettajat olivat ihania (löivät kirjoilla päähän), ruoka hyvää (hintaansa nähden), oppilaat tulivat keskenään hyvin toimeen (eivät liikaa toisilleen suuta avanneet), työt arvioitiin oikein (äidinkielen esitelmästä 10)...

Mutta asiattomuuteen. Kävin siis kyseisen koulun sivuilla ja mitä sieltä löysinkään. Oppilaat osiosta, oppilastöiden äidinkielen tunnelin kohdalta. Minun ja Mannisen jutut. Miksi ihmeessä siellä ne ovat? Ei ne nyt ainakan mitään hyviä ole. Sieltä löytyy myös jotain kuviksen töitä, miksiköhän siellä ei meikäläisen töitä näy. Ai niin, eihän ne kelpaa edes luonnoksiksi.

Osoite koulun sivuille on: http://www.karstula.fi/koulut/lukio/
Siitä eteenpäin saatte itse pärjätä.

Anteeksi jos järkytin teitä rakkaat lukijat.

Turhaan valitin torstaina

Pyydä vilpittömästi anteeksi torstaista valittamistani fysiikan tentistä. Se oli turhaa, typerää ja lapsellista. Anteeksi. Sain tänään tietää miten se meni. Kakkonen tuli. Olen enemmän kuin tyytyväinen. Seuraavaksi saa sitten jännittää Lääketieteen perusteiden tenttiä. Toivottavasti menisi yhtä hyvin.

Koulussa pyörähdin tänään. Eilen illalla ja vähän vielä tänä aamuna tein joitain tehtäviä netin kautta. Alkaa varmaan pikkuhiljaa helpottamaan. Enää yksi iso esitelmä tekemättä. Huomenna pääsisi taas laskemaan lääkelaskuja, jos vaikka tällä kertaa sais laskettua oikein.

Koulussaopittua: "Rektaaliputki on normaalijätettä"

maanantaina, marraskuuta 13, 2006

Yksi tentti takana, liikaa edessä

Lääketieteen perusteet pitäisi olla hallussa, tai no sen näkee sitten kun tentin tulokset tulevat. Saa taas vähän jännätä meneekö läpi vai ei. Mammografia saatiin kumminkin tehtyä, tuli komea. Englannin esitelmäkin on esittämistä vaille valmis. Voisi jopa luulla että olen ollut ahkera. No en nyt ihan, jäi englannin tuntikin väliin kun paikallinen pizzakuski oli niin myöhässä, että piti jäädä sitä odottamaan. Mutta hyvää oli.
Muutenkin ihan hyvin menee, enää vajaa viisi viikkoa joululomaan ja ensi viikolla Eläkeläiset, pikkujoulut ja NMB. Kyllä se tästä taas helpottaa. Pikkuhiljaa.

Koulussaopittua: "Ei lateksia lapsille"

sunnuntaina, marraskuuta 12, 2006

Sepsis, bulla, pneumonia ja kaverit

Otsikosta voittekin päätellä mikä minua huomenna odottaa. Lääketieteen perusteiden tentti. Lukenut olen ihan mukavasti, mutta mitään ei ole päähän jäänyt.

Viikonloppu meni taas liian nopeasti. Perjantaina pelasimme poikamiehien kanssa petanqueta Karstulan suuressa keskustassa keskellä yötä. Myönnän tappion. Onneksi olkoon Matti. Mutta voitin minäkin jotain, nimittäin TriBond -tietokilpailupelin entisen poikamiehen luona.

Ai niin HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ! Ei tätä kyllä ketkään isät lue mutta silti.

Siinäpä tärkeimmät tai turhimmat tai ihan mitkä vaan.

torstaina, marraskuuta 09, 2006

Sain iloisuuteni takaisin

Olipas onnistuneet treffit. Siis täytyy sen verran vielä mainita että enhän toki naisen kanssa nyt treffeillä käynyt. Kävimme inttikaverini kanssa katsomassa elokuvan Borat. Odotukset eivät olleet kovin korkealla, mutta pettymään en joutunut. Harvoin olen nauranut elokuvissa noin paljon. Kannattaa katsoa. Olisi sitä huonommallakin elokuvalla voinut Tampereen elokuvateatterin korkata.

Toinen vielä suurempi ilon aiheeni (jotkut voivat olla kyllä eri mieltä) on kun löysin aivan sattumalta elokuvan jota olen haaveillut jo kauan. Kyllä. MAXIMUM OVERDRIVE. Ohjaaja siis STEPHEN KING. Ja hinta vain 7 €. Vapise Manninen. Ostin toisenkin Kingin leffan. Thinnerin.

Lopetan tilitykseni arvoitukseen. Kuka on sanonut rakkaudesta näin:
"Jos olet yksi miljoonasta, saatat päästä lähelle oikeaa rakkautta. Tuskinpa kuitenkaan olet."

Lupaan ostaa oikein arvaajalle mandariinin.

Treffeille

Lähdenpä tästä treffeille. Ei sitten kerrota Anitalle, ettei vaan suutu.

Olis jo joululoma


Eilenkös minä olin iloisella päällä ja selitin miten elämä on ihanaa. Nyt on vastapainoksi Herra Opiskeluvitutus tullut taasen kerran kylään. Ymmärrätte varmaan miten tyytyväinen olen aamun fysiikan tenttiin. No kai sitä voivat vielä ammattikorkeassakin säälistä päästää läpi. Tuollaisissa kokeissa ollessa sitä oikein tajuaakin olevansa oikealla alalla. Kaikki sujuu kuin tanssi. Ja viikonloppunakin pitää lukea tenttiin. Opiskeluelämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa. Käykääpä nyt lukijat vittuilemassa jos löytäisin kadotetun Itsesäälin uudestaan.

keskiviikkona, marraskuuta 08, 2006

Kysely 2

Onko Anita jääräpää?

Kun tarkemmin ajattelee niin elämä hymyilee

Siis pitkällisen pohdinnan jälkeen tulin siihen lopputulokseen, että eihän tässä olekaan mitään hätää. Sain taas yhden tentin läpi. Lääkehoitoko se oli tai joku lääkejuttu kumminkin. Ykkönen tuli että paukahti. Piti oikein juhlia munkkikahveilla. (siis yleensähän en koulun kahvitunneilla munkkikahveja harrasta [tuota ei usko kyllä kukaan] {voikohan sulkujen sisällä edes olla toisia sulkuja, mene ja tiedä}). Menipä taas hankalaksi tämä kirjoittaminen.
Takaisin niin sanottuun asiaan. Koulutöiden määräkään ei enää huoleta. Tänään fysiikan lukua. Huomisesta sunnuntaihin lääketieteen perusteita. Maanantaina ja tiistaina englannin esitelmää kuumeesta. Tiistaina ehkä myös vähän lääkelaskujen muistelua. Jossain välissä ensiviikon perjantaina palautettava mammografiatyö. Sitten vaan kaikki loput.
Ja ensiviikonlopun suunnitelmatkin muuttuivat. Enhän minä nyt tänne jaksa jäädä yksinäni tenttiin lueskelemaan. Perjantaina Karstulaan ja illalla jos suunnitelmat onnistuvat niin Pylkönmäelle tapaamaan entistä poikamiestä (ei-kroonista). Lauantaina ehkä myös jotain kivaa.
Tänään koin myös mukavan yllätyksen postin suunnalta. Luukusta ei tippunutkaan tällä kerralla pelkkiä mainoksia ja laskuja vaan ihan oikea lehti. Siis olen tilannut itselleni lehden. No myönnetään se on Soundi, en minä nyt mitään Aamulehteä jaksaisikaan lukea (no ehkä sarjakuvat).
Päivän ateriankin sain valmistettua itselleni. Ei mitään kovin erikoista. Makaronia ja jauhelihaa. Halpa ja hyvä.
Nyt viimeistä päivää tänä vuonna perehtymään fysiikkaan, ainakin toivottavasti.
Persikoita ja reseptejä.

Koulussaopittua: "insuliinishokkiseksi"

tiistaina, marraskuuta 07, 2006

Ei sitten yhtään mitään taaskaan

Eipä tässä taas mitään asiaa ole.
Koulupäivä oli ehkä kaikkien aikojen turhin, pari tuntia kuunnella jotain eri luonneitsijoita, jotka eivät edes liittyneet alaan. Jotain eri järjestöjen heppuja siellä jotain koettivat selittää. Eikä oikein kunnolla viitsinyt nukkua kun olisin kumminkin alkanut kuorsaamaan.
No saimme kumminkin käytyä vihdoin ostamassa ne kengät mitä jo eilen epätoivoisesti etsimme. Eipä tarvinnut kauan pohtia mitkä ostan kun hintahaitari oli 20€:sta aina 50€:n. Otin tietenkin halvimmat. Samalla reissulla ostin myös Final Destination 3:sen. Justiinsa sain senkin katsottua. Yllättävän katottava.
Seuraavaksi pitäisi varmaankin lukea taas fysiikkaa. No mikäs siinä.

maanantaina, marraskuuta 06, 2006

Tällaista tasaista tallustelua taasen kerran

Olen positiivisesti yllättynyt lukijakyselyn vastauksista. Tasokkaita näyttävät olevan, niin kuin on kyselykin.
Tänään ei ole taaskaan tapahtunut mitään kovin ihmeellistä. Kävimme hoitsujen kanssa ostamassa työkenkiä ja kuten arvata tietenkin saattaa, niin tyhjin käsin siltä reissulta palasimme.
Nyt olenkin taas kämpillä yksinäni keskittymässä kerma-alatuloihin ja muihin fysiikan ihmeellisiin saloihin. "Kermanopeus on kerman muutos aikayksikköä kohti". Ota tuostakin nyt sitte selvää. Säteilyfysiikkaa pitäis kait olla.
Onneksi tämä koulunkäynti on helppoa, kun ei jätä töitä viime tippaan. Ensiviikolla mammografia esitelmän palautus, Lääketieteen perusteiden tentti, englannin esitelmän palautus, lääkelaskujen uusintatentti ja kaiken maailman kirjoitusviestinnän, tiedonhankinnan ja tietotekniikan tehtäviä. Mutta onneksi Dingo tietää milloin elämä on helppoo.

Koulussaopittua: "History Of Fuck" (Ei varsinaisesti liittynyt tunnin aiheeseen)

sunnuntaina, marraskuuta 05, 2006

Lukijakysely (erotetaan jyvät akanoista)

Koska minua alkoi kiinnostamaan Poikamiesten blogille vahingossa eksyessäni, että mitenkähän on minun lukijoideni laita. Onko niitä yhtään? Kirjoitanko vain itselleni? No tässä olisi kysely jolla sen pyrin selvittämään:

1. Kuka olet?
2. Miksi sinä luet tätä pas... öh siis blogia?
3. Pidätkö Kaija Koosta?
4. Onko elämä elämisen arvoista?
5. Mikä on elämän tarkoitus?
6. Lempisienesi?
7. Pesetkö hampaat aamuin illoin?
9. Onko yöpöytä turha?
10. Mikä eläin olisit?
11. Olenko komea?
12. Kehu minua?
13. Itsesäälin osuus elämässäsi?
14. Karkasiko kysely käsistä?
15. Luke, I am your father?
16. Peruna?
17. Siili?
18. Anteeksi

Hän on täällä tänään

Niin se taas vierähti viikonloppu liian nopeasti, mutta sain sentään kolme levyä Poguessiä lisää. Ei mikään turha reissu. Ensi viikonlopusta täytyykin jo varoittaa. Vietän sen siis todennäköisesti (yksin) täällä Tampereella perehtyen lääketieteen perusteiden saloihin. Voi tulla pitkä viikonloppu. No huomenna täytyy perehtyä kerman saloihin ja uskokaa tai älkää tarkoitan sillä fysiikan lukemista.

torstaina, marraskuuta 02, 2006

Karvan kasvua kuunneellaan

Onpas taas harhaan johtava otsikko, mutta en malttanut olla laittamatta sitä. Viisaimmat varmaan tietävätkin minkä bändin oivalluksia kyseinen virke on.
Olikohan mulla mitään asiaa edes tänne. No ei se ole ennenkään estänyt kirjoittamista. Tänään on ohjelmassa taas lyhyt mutta fysiikan täytteinen koulupäivä. No ei sitä ole kuin 4 oppituntia eli 3 tuntia. Se onkin sitten viimeinen kerta fysiikkaa tänä vuonna. Vähän tulee kyllä ikävä.
Koulupäivän jälkeen kiiruhdan junalle. Tarkoitus olisi suunnistaa Jyväskylän kautta Karstulaan. Jos kuuntelisi koko matkan Poguessia niin matka menisi joutuisammin.

Päätän kirjoituksen Electric Sixin loistavaan lyriikkaan:

"Now the devil, he plays guitar
And Hitler plays the drums
I'm the man on the microphone
This is what I've become"

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Uudet tuulet

Jouduin sitten muuttamaan blogini ulkonäön hieman olotilaani paremmin kuvaavaksi. Onhan minun masennus ja itsesääli aikani kaukana takanapäin. Blogillani vallitsee siis tästä lähin iloisuus entistä vahvempana, antaa noiden poikamiesten vaipua synkkyyden syvään suohon. Nautitaan me muut sillä aikaa elämän pienistä ja suurista ilon hetkistä. Tämähän sopii muutenkin hyvin sillä samalla lailla kuten eilen alkanut lumisade on uudistanut Tampereen aivan toisennäköiseksi, niin myös tämän blogin ilmeen oli syytä vaihtua.
Yhtenä iloisena asiana tähän täytyy mainita musiikin ihmeellinen maailma. Olen taas löytänyt uuden bändin, josta ei voi olla pitämättä. The Pogues. Kyseessä on tietääkseni Irlantilaisia juomalauluja soittava punkbändi josta todellakin tulee aina hyvälle mielelle kun sitä kuuntelee. Tutustuin kyseiseen bändiin anoppini kautta. Kiitokset siis hänelle.

Koulussaopittua: "Läpistä on hauska läpistä."
generated by sloganizer.net