torstaina, helmikuuta 01, 2007

Ei teurastusta, ei synkkää mieltä

Vielä vaan olen hyvällä päällä. Koulussakin luokkatoverini sitä ihmetteli. Johtuu varmaankin siitä että se flunssa mikä oli aluillaan ja näyttää nyt olevan poistuneen, on muuttanut minua henkisesti. Illallakin menen jo ennen kahtatoista nukkumaan. Olen varmaan sairas.

Koulussa päivä meni aika hitaasti silti. Anatomian tuntikin oli yllättävän tylsä vaikka lisääntymisestä puhuttiinkin. Mutta johdatuksessa tutkivaan työotteeseen meidän luokka onnistui saamaan opettajan ymmälleen. Emme maininneet nimittäin ollenkaan sitä että opettaja unohti laittaa jonkun eteen seuraamaan vuorovaikutusta. Me olimme tietenkin asiasta hiljaa. Vähän opettaja manasi kun vasta tunnin lopussa huomasi asian. Yritti kyllä meitä syyttää siitä. Kehui meitä ilkeiksi ihmisiksi.

Koulun jälkeen tulin tänne kämpälleni ja söin jääkaappini tyhjäksi ettei jää viikonlopuksi pilaantumaan. Ei siellä kyllä paljon mitään ollutkaan. Kohta pitäisi suunnistaa junalle ja kohti Keski-Suomea.

Sen verran vielä pitää mainitä että on se hienoa kun täällä blogillani uskaltaa ja kehtaa muutkin kommentoida kuin poikamiehet vittuilumielessä. Jatkakaa vaan samaan malliin.

Koulussaopittua:"Turvavöiden käyttöpakko vähensi elinluovutusten määrää"
Humppa Soi: Ismo Alanko Säätiö: Lumous katoaa

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä voit olla varma, että jatketaan samaan malliin.

Anonyymi kirjoitti...

Laita hyvä kiertämään, uskon että tuolla asenteellasi helpotat muidenkin harmaata oloa :) Eikä se ole sairautta!

manninen kirjoitti...

Jooooooooo. Tunnen jo oloni paremmaksi...

generated by sloganizer.net