Suurenmoista Mikon päivää kaikille

Mikäs tämän päivän aiheena voisi olla? Elämässäni kun ei ole suuria muutoksia eilisen jälkeen tapahtunut. Yhden elokuvan olen ehtinyt tässä välissä katsoa. Yöjunan. Suomalainen jännäri. Ihan katsottava.

Huomenna on synttärit ja sen kunniaksi lähdemme kihlattuni kanssa maalle. Joten muutamaan päivään ei blogi minusta kaveria saa. Palaan kuitenkin sitten jossain vaiheessa.

Mitenkäs juhlistaisin täällä blogilla tätä 25 vuotista taivaltani? Hmm. Musiikin avulla. Haa. Pitkästä aikaa jos pistäisi biisitaiston pystyyn. Aiheena vuosi 1985. Eli kaikki seuraavat biisit ovat peräisin vuodelta 1985 kuten minäkin. Mikä miellyttää eniten?



Helloween - Starlight (Alun hiljaisuudesta nousevat heräämisen ja radion äänet ovat mielestäni mainio aloitus levylle.)




Megadeth - Killing Is My Business... And Business Is Good



Tom Waits - Cemetery Polka



Dingo - Nahkatakkinen tyttö


Ei muuta kuin korvat kuuntelemaan hienoja biisejä...

Sähköinen Kuutonen varastelee luita

Hyvää päivää rakkaat lukijani. Aikaa on kulunut taasen siitä kun viimeksi tänne kunnolla kirjoitin. Tiedän ettei siitä pitäisi olla pahoillaan, mutta olen silti. Viime viikon flunssailun jälkimainingeissa mennään. Eilen kävin työvoimatoimistossa ja sain kuulla etten ole enää nuori. Nuorille on nimittäin olemassa sellainen joku sanssikortti jolla työllistyvät ehkä paremmin, mutta minua tämä ei enää koske koska täytän torstaina 25 vuotta. Neljännesvuosisadan. Mihin ne vuodet kaksikymppisestä tähän on kuluneet? Ihmeellistä. Onhan tässä kyllä paljon elämää tullutkin nähtyä, mutta silti. Itsestäni tuntuu etten ole muuttunut yhtään, mutta kai sitä vähän on jotain oppinutkin. Mutta sen olen ilollani (ja muut säälillä) huomannut, että huonon huumorin harrastaminen ei ole kadonnut. Onneksi kihlattuni kestää hajoiluani ja aivan käsittämättömän huonoja ja mauttomia juttujani. Tästä tulikin mieleen, että missähän minun puujalkakisassa voittamani halko on. Meillä oli nimittäin veljeni ja Mannisen kanssa muutama vuosi sitten Ruotsissa seikkaillessamme kisa, että se joka laukoo eniten puujalkoja saa palkinnoksi halon. Voitin ylivoimaisesti.

Ja arvaatteko mitä olen tehnyt näinä työttöminä päivinäni. Aivan oikein. Kuunnellut musiikkia ja pöllöillyt koneellani. Viimeisin innostukseni on ollut seikkailupelit. Pitkään aikaan en ollutkaan pelaillut mitään ja nyt se tuntuu taas kivalta. Sanitariumia olen pelannut ja sitten olen jo viidennessä osassa Ben Jordan Case pelisarjaa. Mukavaa ajanvietettä.

Sitten puhukaamme hääblogista. Kai tämä jollain tavalla sellaiseksikin muovautuu, jos intoni riittää kirjoitteluun. Voisin laittaa vaikka tunnisteisiin häämerkinnän aina kun niistä on puhetta. Tällä hetkellä tilanne on siis seuraava:
-Kirkko on varattu
-Papista, kanttorista ja muusta ei vielä tietoa, eikä kiire olekaan.
-Hääpaikasta ei tietoa, mutta jossakin täällä Kokkolassa.
-Ruokalistalta on ehdottomasti löydyttävä karjalanpiirakoita.
-Häävieraista ei aleta kovasti tinkimään. Mitään ihan kissan serkun koiran kaiman velipuolia ei sentään kutsuta.
-Musiikkia pitää olla mielellään paljon.
-Bestman on ollut selvillä jo monta vuotta.

Sellaista nyt ainakin tällä hetkellä tuli mieleeni. Sitten vielä täytyy avautua yhdestä asiasta joka on mieltäni jos ei nyt painanut niin ainakin pikkuisen hipaissut. Nimittäin kaverit. Ei siis sillä että niissä mitään vikaa olisi, älkää käsittäkö väärin. Sitä vaan että nyt kun asustelen täällä Kokkolassa ja kaikki vanhat kaverini ovat ympäri Suomea levittäytyneet niin niitähän tulee... En halua sanoa sitä sanaa koska sitten leimaatte minut herkäksi, säälittäväksi raukaksi... Sanon silti. Ikävä. Ikävä tulee. Ei niinkään seksuaalisella tavalla, vaan ihan heteromaisesti. Kärnässä oli niin hienoa pitkästä aikaa olla vanhan jengin kanssa. Pitäisi osata ottaa aikaa ja pitää enemmän yhteyttä. Tampereella pitäisi käydä, ja Seinäjoella, ja Vaasassa, ja Keski-Suomessa ja pohjoisen karjua katsomassa. Myönnän. Olen helposti mökkihöperöityvää tyyppiä. Lähteminen on minulle aina vaikeaa, vaikka tiedän että hauskaa on luvassa.

Sitten kirjoittelusta vielä. Nyt tuntuu hyvältä kirjoittaa. Vielä kun uskaltaisin taas enemmän antaa itsestäni irti. Ja olen aloittanut ihan omaksi huvikseni kirjoittaa, jos en nyt ihan romaania niin ainakin novellia tai jotain. Itsekään en tiedä mitä siitä vielä tulee. Ehkä joskus sen vaikka tänne läväytän jos ei muuta.

Tänään tällaisia ajatuksia, huomenna ehkä muunlaisia tuumauksia.

Humppa Soi: Electric Six: We Were Witchy Witchy White Woman
Humpastalainattua: "If witch marries witch, which witch am I"

Työtön, flunssainen ja laiskiainen

Viime viikon oli töissä ja tämä viikko taasen on kulunut flunssan parissa. Kuume ei ole noussut, mutta kurkku on ollut kipeä ja samoin lihakset (ne vähäiset mitä minulta muka löytyy). En ole jaksanut miettiä työasioita ollenkaan. Työkkärissä pitäisi käydä ja sitä ennen pitäisi saa työtodistus kesältä. Ei jaksa murehtia.

Jotakin kuitenkin olen saanut aikaan. Soitin kirkkoherranvirastoon ja nyt on kirkko varattu. Vuoden päästä olisi häät. Kaarlelan kirkossa. Vähän alkoi jännittämään kun se on nyt lyöty lukkoon. Sitähän ollaan oikeasti menossa naimisiin.

Tuleekohan tästä hääblogi?

Humppa Soi: Viikate: Mintun ja Vernerin häävalssi
Humpastalainattua: "En muista mik' orsi on, valoa morsion sisään kun saa hengittää"

Työttymyys jatkukoon...

Visiitti Keski-Suomessa on takana päin ja täytyy todeta että on se vähän turhaa käydä siellä noin pikaisesti. Ei sitä oikein osaa rentoutua kun tietää että kohta pitää palata takaisin. No jäi sieltä mukaan pussillinen herkullisia omenia.

Töihin en päässyt. Oli odotettavaa. Ei ole työkokemusta kovin paljoa kuitenkaan vielä. No sunnuntaina ja maanantaina pääsen taas tuttuun ja turvalliseen työpaikkaan tuuraamaan sairaslomalaista.

Humppa Soi: Martti Servo & Napander - Tunneihminen
Humpastalainattua: "Turha mulle mussuttaa, olenhan vain rehellinen"

Elokuvastaopittua: "Tie naisen sydämeen on kivetty hyvillä päätöksillä ja päätetty hyvillä kiveksillä."

"Teurastus voidaan aloittaa..."

Näin hienon otsikon lainasin ylen sivuilta olevasta artikkelista jossa kerrotaan että Snellmannin uusi teurastamo Pietarsaaressa avataan vuonna 2011. Tämä ei liity mitenkään varsinaiseen postaukseeni. Itse asiassa varsinaista postausta ei taida tänään syntyä. Katson Iiro irti -ohjelmaa yle areenalta ja mieleni minun tekisi katsoa myös dokumenttia Monty Pythonista. Ruokaakin pitäisi tehdä jossain välissä ja illalla suunnistaa kotiseudulle.

Työttömyys jatkuu...

Taustalta kuuluu: Imurin ja pesukoneen ääni.

Työn ohella työttömyys jatkuu

Kaksi päivää sain olla töissä samassa tutussa palvelutalossa, kun siellä yksi työntekijöistä oli sairaana. Hakemastani työpaikasta ei ole kuulunut vieläkään mitään. Aamulla laitoin sähköpostia ja kyselin että milloin päättävät kenet valitsevat. Todennäköisesti vastaavat kohta että ovat jo saaneet paikan täytettyä. Työkkärissä pitäisi tänään käydä. Ei kiinnosta yhtään. Sieltä sitten soittelevat hanttihommiin vähän väliä. Huh huh. Olisipa vakituinen työ. Tai edes auto niin voisi kysellä vähän ympäri Kokkolaa työpaikkoja. Eipä oikein uskalla vaan autolainaa ottaa kun ei ole töistä tietoa. No eiköhän se tästä jotenkin selviä. Ihan lepposaa olla työttömänäkin vaikka ajan mittaa tätä menoa loppuu kyllä rahat kesken.

Muuta elämääni ei tällä hetkellä erityisemmin kuulukaan.

Humppa Soi: Alestorm - Keelhauled

"Mehän ei ollakkaan mittään"

Olen työtön. Eilen oli viimeinen työpäivä. Ruusu sieltä käteen jäi ja tietenkin paljon muistoja. Mukavia työkavereita ja vanhuksia siellä oli. Nyt etsimään seuraavaa paikkaa. Olen minä yhteen paikkaan jo hakenutkin. Vanhusten hoivakotiin. Se olisi vakituinen paikka. Hakuaikaa on vielä perjantaihin joten odottelen miten sen paikan kanssa käy ja jos ei nappaa niin alan tosissani etsimään jotain jobia.

Siihen asti nautin työttömän vapaudesta. Otan rennosti. Laiskottelen.

Humppa Soi: Pelle Miljoona: Olen työtön

"Oi jos sulle voisin jne..."

Eilen illalla juhlittiin Kokkolassa Venetsialaisia. Meren ja tulen juhlaa tai ainakin jotain siihen suuntaan. Viime vuonna olimme mökillä saaressa eikä paljon pommit ja raketit paukkuneet. Tuletkaan eivät tahtoneet syttyä.

Tänä vuonna olimme kaupungissa. Töistä pääsin kahdelta ja veljeni tuli iltapäivällä luokseni. Teimme hampurilaisia ja katsoimme Skeleton Crewn. Minä olin sen nähnyt kyllä aikaisemminkin mutta on niin karu leffa että sen voi katsoaa useaankin kertaan.

Siinä kymmenen aikoihin suuntasimme Kokkolan torille, jossa Venetsialaiset olivat käynnissä. Kun saavuimme paikalle niin lavalla soitettiin ja laulettiin brasilialaista musiikkia. Oli jopa pari tanssityttöäkin. Hyvin mies lauloi, mutta vierailijat Duo Haaska ei ollut haaska. Lauloivat seksuaalisesta häirinnästä ja siitä kuinka taivas lyöpi tulta.

Tämän jälkeen kahlekuningas, jonka nimi mieleeni ei jäänyt, sytytettiin tuleen kahleissa ja hän tietenkin vapautui niistä. Ei mitenkään sykähdyttänyt temppu vaikka varmaan aika vaativa olikin.

Sitten lavalle kapusikin The Agents. En ollutkaan kyseistä bändiä aikaisemmin livenä nähnyt. Hyvää rautalanka musiikkiahan se oli. Pulliainen ei ole mikään turha kitaran vinguttaja. Harmi vain kun ei ollu Kääriäinen laulamassa (eikä Sorsakoski, eikä Badding), vaikka ihan hyvin tämä nykyinenkin laulaja kyllä laulaa. Tuttujakin tapasimme keikan aikana muutamia.

Kahdeltatoista Anna Puu pyörähti lavalla mainostamassa, että soittaa kohta viereisessä tanssiravintolassa. Sitten paukahtikin kunnon tykitys taivaalle. Noin kymmenisen minuutin ilotulitus show venäläisen musiikin säestämänä oli kyllä mahtava. Erityisesti loppuhuipennus sai minut pyörittämään silmiä päässäni. Kannatti kyllä katsastaa. Tykkään ilotulitteista. Joskus tekisi mieli mennä katsomaan jotain ilotulituskisoja jonnekin.

Puolenyön jälkeen nukkumaan ja aamulla seitsemäksi töihin. Töissä ei edes pahemmin väsyttänyt. Nyt kyllä väsyttää ja siirrynkin kohta petiin.

Pitkästä aikaa asiaa (asiattomuutta) musiikista

Arjessani ei ole tapahtunut mitään erikoista (ellei joku laske erikoiseksi sitä että siivosin kämppääni ja katsoin Monty Pythonia), joten kirjoitetaa musiikista. Musiikki on tärkeä osa elämääni. Ei, en laula. Ei, en soita. Kyllä, kyllä kuuntelen. Ja tykkään kasata levyjä. Mannisen kanssahan meillä on sellainen hieno sopimus että polttelemme toisillemme levyjä. Se on hauskaa. Nyt on minun levyntekovuoro ja levy onkin jo kasassa. Kannet pitäisi vielä tehdä. Sekin on hauskaa näpertämistä. Nyt sitä tosin vaikeuttaa se kun tarvitsisin tulostinta. No enköhän jotenkin pärjää ilmankin.

Mutta sitten toiseen musiikkiasiaan. Ajattelin listata seuraavaksi vähän levyjä jotka on hankinnassa.

Aknestik - Ojat on rajat
Aknestik - Valassaaret
Aknestik - Aallonmurtaja
Electric Six - Kill
Electric Six - Sexy Trash
Electric Six - Flashy
Electric Six - I Shall Exterminate Everything Around Me That Restricts Me from Being the
Master
Electric Six - Señor Smoke
Metsatöll - Äio
Helloween - Metal Jukebox
Gamma Ray - Land Of The Free II
Ensiferum - Dragonsheads EP
Ensiferum - Ensiferum
Korpiklaani - Karkelo
Korpiklaani - Korven kuningas
Korpiklaani - Tervaskanto
Shaman - Shamániac
Shaman - Idja
Megadeth - Endgame
Charon - Sorrowburn
Charon - Tearstained
Charon - Downhearted
Charon - Songs For The Sinners
Edguy - Tinnitus Sanctus
Edguy - Mandrake
Edguy - The Savage Poetry
Edguy - Theater Of Salvation
Edguy - Vain Glory Opera
Edguy - Kingdom Of Madness
Avantasia - The Scarecrow
Avantasia - The Wicked Symphony
Avantasia - Angel of Babylon
Ayreon - The Final Experiment
Ayreon - Actual Fantasy
Ayreon - Into The Electric Castle
Ayreon - Universal Migrator Part I: The Dream Sequencer
Ayreon - Universal Migrator Part II: Flight of the Migrator
Indica - A Way Away
Timo Rautiainen - En oo keittäny enkä myyny
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Lopunajan merkit
Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus - Itku pitkästä ilosta
Iron Maiden - Iron Maiden
Iron Maiden - Killers
Iron Maiden - Fear Of The Dark
Iron Maiden - The X Factor
Iron Maiden - Virtual XI
Iron Maiden - Brave New World
Iron Maiden - Dance Of Dead
Iron Maiden - The Final Frontier
Sentenced - North From Here
Sentenced - Shadows Of The Past
Sentenced - Amok
Sentenced - Frozen
Sentenced - Crimson
Sentenced - The Funeral Album
Warmen - Japanese Hospitality
Kotipelto - Waiting For The Dawn
Kotipelto - Serenity
Revolution Renaissance - New Era
Revolution Renaissance - Age of Aquarius
Revolution Renaissance - Trinity
Mob Rules - Among The Gods
Mob Rules - Hollowed Be Thy Name
Mob Rules - Savage Land


Vihreällä ne jotka olen saanut ostettua.

Ja näiden lisäksi tietenkin hankintalistalla on kaikki mikä vähänkään liittyy Mikko Alataloon. Ja Viikatetta haluaisin LP:nä.

Huhhuh. Ei tästä tule nyt mitään. Ei jaksa enempää listata. Jatkan myöhemmin...

Humppa Soi: No Man's Band: Puoli valtakuntaa
Humpastalainattua: "Anna mun jälleen rakastua, juurtua syliin sun, en tahdo lakastua"

Nopeapostaus

Viikonloppunakävimmekeskisuomessajasielläsaunoimmesavusaunassakävimmemustikassajasöimmetuoreitapullianiinjapelasimmelautapelejäjakatsoimmemuumionpaluunsunnuntainapalasimmejamaanantainamenimmetöihinjaminämenintunninliianmyöhäänolinkatsonutvuoronväärinmuttaeisehaitannuttänäänmenenoikeaanaikaanelikahdeltatoistanähdääntaas.

Humppasoimanumminengummidusgaugobudgi
Humpastalainattuagummiduksellaeiolevarsinaisestimitäänruumistakaan

"The Boys are back in town"

Eilinen oli täydellisesti onnistunut vapaapäivä. Näin se meni:

Aamulla pitkään nukkumista ja loikoilua.
Aamupala kiireettömästi nauttien.
Kauppaan ruokaostoksille. (Lista mukana niin ei tarvinnut edes takaisin pähkäillä.)
Ruoanlaittoa. Lohkoperunoita, lihaa, salaattia...
Jälkiruoaksi kahvit ja mansikkarahkaa.
Lisää laiskottelua.
Iltapäivällä "anoppilaan".
Karviaisia, mustaherukoita, tomaatteja, herneitä ja omenia suoraan puutarhasta.
Kahvit tietenkin.
Illalla elokuviin.
Ja nukkumaan.




The Expendables.

Mahtava elokuva. Todellista äijämeininkiä. Puhdasta toimintaa. Ei turhaa jaarittelua ja herkistelyä. Vaikka Mickey Rourken tilitys meinasi melkein pistää tipan silmään.
Yleisö oli ylättävän miesvoittoista. Kihlattuni oli niitä harvoja naisia jotka ymmärsivät hyvän päällä. Molemmat tykkäsimme elokuvasta ja siitä jäi pitkäksi aikaa hyvä mieli.

Tänään arki jatkuu eli töihin iltavuoroon.

Viikonloppua odottelen kun silloin lähdemme maalle pitkästä pitkästä aikaa.

Humppa Soi: Shinedown - Diamond Eyes

Download:

FLVMP43GP

Hokkus pokkus

Eilen ja toissapäivänä mieleni minun tekevi kirjoitella blogille, mutta jotenkin en vaan saanut aikaiseksi kirjoittaa. Aikaakin olisi ollut. En tiedä mikä siinä sitten tökki. Nyt taas on aikaa ja halua kirjoittaa, mutta pää lyö tyhjää. Ei mikään uusi tilanne kylläkään.

Elämästäni voisin tänne kirjoittaa, koska niinhän minulla on ollut tapana. Viikonloppu meni töissä ja eilinenkin. Tänään onkin sitten vapaapäivä. Eilen töissä työkaverit yllättivät. Olivat hommannet kihlalahjan. En osannut odottaa sitä. Muka yllätys. Lahjakortti johonkin liikkeeseen jonka nimeä en nyt muista ja joka ei sanonut minulle mitään kun sen ensi kerran näin. Kihlattuni sitten valaisi asiaa minulle ja totuus iski päin naamaa. Se on Marimekon liike. Aaargh. No ajatus on kuitenkin tärkein ja kai sieltä jotain minuakin miellyttävää voi löytyä.

Ja toissapäivänä sain vihdoin ja viimein päätökseen urotekoni, josta naamakirjassakin mainostin. Luin Nora Robertsin kirjan. Kihlattuni niistä tykkää joten halusin tutustua, että onko se sellaista soopaa kuin millaiset mielikuvat minulla oli. Oli se. Kirjan nimi oli Enkelten putous. Alku oli tylsä. Keksikohta oli rakkaushömppätylsyyttä, muutamilla seksikohtauksilla, joissa mies on vahva ja nainen kiihkeä ja kaikki täydellistä. Loppu oli vähän mielenkiintoisempi, mutta kliseinen. Kaikki sai toisensa ja paha palkkansa. Imelää. Siirappista.

Toiste en tähän urakkaan ryhdy. Seuraavaksi täytyy tutustua johonkin muuhun kirjailijaan. Sitä ennen kuitenkin voisi lukea Stieg Larssonin trilogian kaksi viimeistä osaa. Harmi kun olen niin hidas lukemaan. Haluaisin lukea enemmän.

Nyt nauttimaan vapaapäivästä. Kauppaan. Hyvää ruokaa. Ehkä illalla elokuviin.

Humppa Soi: Helloween: A Game We Shouldn't Play
Humpastalainattua:
"He loves you
Alarms you
Of a game we shouldn't play
He tells your heart
To stay apart
From a game we shouldn't play"

Elämässäopittua: Minussa on sen verran kuitenkin miestä, etten tykkää Nora Robertsista.

"En mä rohkea oo, enkä kuolematon."

Kärnä takana. Hieno reissu. Tässä tiivistelmää noista tuokioista tovereiden kanssa:

Torstaina (viikko sitten) veljeni leijonanmieli tai ei nyt leijonanmieli mutta veli kuitenkin tuli hakemaan minua Kokkolasta. Kihlattuni teki meille ruoan ja oli hyvää. Riisiä ja kanaa. Maha täynnä suunnistimme aluksi Biltemaan ostamaan retkikeitintä. Tämän jälkeen ajelimme pitkin Keskipohjanmaata kohti Viitasaarea.

Kärnässä meitä odottikin jo miehistä miehisin eli Manninen. Ilta sujui rattoisasti saunoen ja höpötellen. Kävimmepä siinä noin puoli neljän aikaan aamuyöstä Mannisen kanssa uimassakin. Oli taas niitä hetkiä kun tajuaa että nyt sitä on Kärnässä, kun kävelee munasillaan usvaisella pellolla kohti järveä, jonka rannalta ei kunnolla edes pääse uimaan. Kamera taltioi kaiken.

Perjantaina aamupäivästä kävimme Viitasaaren keskustassa ostoksilla. Mukaan tarttui Frederikin LP, Bolivia Mantan CD, hienot vaatteet Willen keittiötä varten sekä Stephen Kingin kirja. Niin ja tärkeimpänä Mikko Alatalon kokoelma lastenlauluja. "Kanikanikanikanikanikanikani kaa..."

Willen Keittiö oli vauhdissa ja valmisti vatkulia sekä jotain piirakkaa. Onnistui yllättävänkin hyvin ja savuefektit oli tietenkin mukana. Kamera taltioi kaiken.

Iltapäivällä paikalle sitten saapuikin loput Kärnään osallistujat. Yhteensä meitä oli kuusi, joista kaksi oli oikeita miehiä ja neljä poikamiehiä. Perjantai-ilta meni saunoessa ja kävimme taas vaihteeksi kokeilemassa pääsemistä saaren laavulle yöksi. Vene oli täynnä porukkaa ja tavaraa ja yksi meistä huusi soututahtia niin lujaa kuin kurkustaan sai irti. Sitten huomasimme että laavulla olikin jo porukkaan. Ja sanoivat olevansa siellä yötä, joten se siitä. Grillailimme sitten ihan perinteisellä grillipaikalla ja olipa siinä Demolition Man taas vauhdissa kun kokeilin retkikeitintä. Leikkejä pimenevässä illassa. Kamera taltioi kaiken.

Lauantaina kävimme syömässä ja ostamassa kaupungilta kirjekuoria, paperia, kyniä sekä tietenkin terveyssiteitä. Kärnässä sitten askartelimme 20 aivan mahtavaa kirjettä yhdelle kavereistamme joka ei päässyt Kärnään kun oli "tyttöystävän synttärit". Tekosyitä. No saimmepa aiheen ainakin tehdä vähän kirjeitä. Siinä oli ihan perinteisiä rakkauskirjeitä, eroottisia runoja, satu ja kaikkea muuta pientä kivaa. Nyt tuli deja vu blogille kirjoittamisesta... Hassua. No palataan asiaan. Niin kirjeitä kirjoittelimme ja täytyy sanoa että olimme kyllä luovia. Kamera taltioi kaiken.

Lauantaina illalla kävimme uimassa ja sinne jäi järven pohjaan muisto meistä. Nimittäin yhdet silmälasit. Niin siinä käy kun hyppii lasit päässä järveen. No sainpahan ainakin ajaa ilmastoidulla uudella autolla koska kaveri ei nähnyt ajaa.

Ja tietenkin pelasimme myös Marco Bjurström aliasta sekä mölkkyä munasillaan. Ja bangia.

Sunnuntaina haikein mielin sitten palasimme kukin tahoilleen. Ensi vuonna uudestaan.

Kokkolaan palasin sunnuntaina ja maanantaista keskiviikkoon olin töissä ja tänään vapaalla. Kihlattunikin sai töitä. Yllättävää kyllä vielä sattuu vuorot menemään tosi paljon yksiin. Ja kohtahan minulla työt loppuukin ja alkaa työttömän arki. Pitäisi kai vaivata päätä työnhaulla mutta ei jaksa pitää kiirettä.

Humppa Soi: Axxis - Touch the rainbow

Elämässäopittua: "Sitä on kuin pakana, jos ei ole aamupaska takana."

Kohtalon koura tarjoaa Kärnää

Ylihuomenna eli torstaina 5.8.2010 se taas koittelee karuimpiakin karjuja. Nimittäin edessä on Kärnä. Tämä jokavuotinen perinne toteutuu nyt jo ties kuinka monennen kerran. Tänään tai huomenna pitäisi vielä laittaa kasaan selviytymispakkaus eli poltella musiikkia mukaan.

Töissä on ollut ihan mukavaa vaikka väsyttää kun on ollut niin paljon vain yhden päivän vapaita. Ja tulevaisuus vähän huolettaa kun kuun loppuun asti vain on sopimusta. Saa nähdä miten sitten äijän käy.

Muuton uuten kämppäänkin sain hoidettua. Kiire meinasi tulla mutta onneksi kaveri auttoi. Kiitos hänelle. Kämppä on erikoinen mutta hieno. Siellä on nyt jo hieman viileä joten vähän talvi pelottaa. Toivottavasti patterit toimivat hyvin. Ja saunankin eilen testasin. Aivan järkyttävässä kunnossa se oli ja vähän sitä kuurasin ennen kuin kehtasin sinne mennä. Ihan ok se on mutta pitäisi vielä kunnolla pestä se.

Mutta nyt Kärnä kutkuttaa mieltä niin paljon ettei kirjoittaminen luonnistu...

Humppa Soi: Gasoline Girls & Petrol Boys - Kiltti sängyssä

Kuuma ja väsy, mutta tyytyväinen

Tänään seitsemäksi töihin ja siellä tuli jo lämmin. Kolmelta pääsin töistä ja vähän neljän jälkeen aloitimme jo muuttokuorman teon. Nyt puoli yhdeksältä saimme sen lopetettua ja nyt suihkun kautta vuoteeseen. Postissakin tuli Mikko Alatalon levy joten jos mestari tuudittaisi minut uneen ihanimpaan...

Humppa Ei Soi Mutta Jos Soisi Niin Se Olisi: M.A. Numminen: Maggara ja ruumisarggu

Polvistun eteesi sun...

Tai itse asiassa polvistuin jo. Rakkainpani eteen ja vaimoksi pyysin. Olimme kuitenkin tylsiä ja asia oli jo ennalta sovittu. 15.7. kun vihdoin ja viimein sain kesän ensimmäisen tilin ja sattui olemaan vapaapäivä niin suunnistimme aamujunalla Ouluun. Siellä sitten heti kun kultasepän liike aukesi niin siellä seisoi tämä nuoripari hieman perhosia vatsassa valitsemassa sormuksia. Yhteisymmärrykseen pääsimme nopeasti ja kaiverruksetkin sai vielä samana päivänä. Nopeaa toimintaa. Pizzalapionkin saimme kaupan päälle. Ja kyllä luitte oikein. Ei hopeinen kakkulapio vaan hopeinen pizzalapio. Jotenkin hassua.

No nyt minulla on sitten sormus vasemmassa nimettömässä ollut jo reilun viikon. Alkaa jo vähitellen tottua siihen. Hassulta se alukis tuntui vaikka tokihan aikaisemminkin olen kihloissa ollut. Jotenkin nyt asia tuntuu vielä vakavemmalta kun suunnitellaan kihlajaisia ja häistäkin jo keskustellaan. Kaikki kuitenkin aikanaan.

Ja paluu polvistumiseen. Olin minä sen verran kuitenkin herrasmies että polvistuin sormusten kanssa ja kosin ihan virallisestikin. Tämä tapahtui Kokkolassa lintutornilla. Halusin että sormusten sormeenlaitto tapahtuu jotenkin luonnon lähellä. Tykkään luonnosta. Ja vaikka asia oli kuinka sovittu ja vastaus tiedossa niin oli siinä oma kutkutus kuitenkin.

Ystävät ja tuttavat ja sukulaiset ja työkaverit sun muut ovat ottaneet uutisen innolla vastaan ja sehän piristää mieltä. Kotopuoli ei ole vielä kuitenkaan nähnyt sormuksia, koska olen AINA töissä. Tai ainakin tuntuu siltä.

Ja ensi viikolla pitäisi muuttaakin. Ja vain yksi vapaapäivä. No kunhan siitä selviää jotenkuten edes hengissä niin pian on jo Kärnän aika. Odotan sitä kovasti. Siellä saa nollailtua ajatuksia vaikka selvin päin aina olemmekin. Onneksi.

Nyt nukkumaan. Tai ei vielä mutta kohta. Aamulla töihin.

Kovasti toivon taas vaihteeksi että saisin tämän kirjoitus harrastuksen elpymään. Tämä kun on meilkeinpä niitä ainoita harrastuksia, musiikin kuuntelun lisäksi.

Humppa Soi: Metallifonia - Carmina Burana

Päivitellen sotaan

No ei nyt sotaan kuitenkaan, ihan vain töihin matkaan tässä puolen päivän pintaan. Mutta blogin ulkoasu nyt vähän muuttui. Aluksi tällaiseen suuntaan ja sitten joskus jos intoa piisaa niin viilaan tämän kunnolla mieleisekseni.

Taas vaihteeksi on jäänyt tämä kirjoittelu tänne. Miten tähän ei muka aikaa ole?

Mitä kuuluu Willelle? Vieläkö sun ihanteena on Mikko Alatalo?

Hyvää kuuluu ja on tietysti.

Töissä kuluu aamupäivät jos on aamuvuoro ja illat jos on iltavuoro. Harvinaiset vapaapäivät kuluu aivan liian nopeasti.

Mitäs muuta kuin töitä? Asunnon irtisanoin ja hetken katselin uutta kämppää ja sitten osuikin kohdilleen sopiva. Ruman kaksikerroksisen kerrostalon kellarikerros. Ulkoapäin erittäin kolkon näköinen mutta sisältä mielenkiintoinen. Ja lähellä työpaikkaa. Ja halpa. Kuun lopulla saan muuttaa. Odottelen sitä innoissani.

Ja sitten pitää täälläkin mainostaa sitä kun kävimme tyttöystäväni kanssa lintutornilla. Oli mahtava reissu. Siellä lenteli kaksi kalasääskeä ja aina välillä ne nappailivat kaloja merestä. Komean näköistä. Tykkään luonnosta.

Tällaista tänään.

Humppa Soi: Ninni Martikainen: LE LE LE
Humpastalainattua:
"Lelle lelle lelle lelle le muutan aurinkorannalle
Lelle lelle lelle lelle le levätä saan."

Utopiaa se olikin

Kissa lähti iltapäivällä. Kissa palaa yömyöhällä. Enkä puhu nyt sellaisesta kivasta roihusta minkä tulitikuilla saa aikaan. Puhun palaamisesta.

Valoitetaan hiukan tarkemmin tätä asiaa.

Iltapäivällä tätini tuli hakemaan tyttökaverini kissaa tarkoituksena saada kissa maaseudulle nauttimaan elämästä. Kissa ei paljon edes laittanut vastaan ja matkankin oli nukkunut nätisti ja välillä katsellut kiltisti maisemia. Huokaisimme rakkaani kanssa helpotuksesta kun vihdoin pääsimme katista eroon. Ei siinä, kiva kissa se on. Kiltti ja ihmisrakas. Liiankin. Ja sitten se karvan määrä ja yölliset ovenraapimiset sekä hiusten syömiset. Ja kyllähän kissan kuuluu elää maalla tai ainakin niin että pääsee välillä ulos.

No ilta meni mukavasti. Saunan lämmitimme ja rakkaani paistoi erittäin hyviä sämpylöitä. Vaikka vähän ikävä kirpaisikin kun katti oli poissa niin nautimme elämästä ilman sitä. Sitten. Yksi puhelinsoitto. Tätini soitti että kissa ei ollut tykännyt toisista kissoista ja oli ottanut oikein kunnolla kuulemma yhteen ja tätinikin kimppuun käynyt. Joten he tulivat siellä siihen päätökseen että palauttavat kissan samantien. Eivät halua edes kokeilla paria päivää jos rauhoittuisi. Rasittaa. Emme halua sitä takaisin. Mutta ei auta. Pakko mikä pakko. Jos meinaa sukulaisiin välit pitää. Ja minä meinaan.

Joten kissa elelee vielä täällä kunnes keksimme minne saisimme sen lahjoitettua. Jos joku siis haluaa vajaa kolmevuotiaan leikatun ihmisrakkaan kollikissan niin ilmoittakaa minulle.

Ja huomenna töihin. Iltaan. Ja pari viikkoa mennään typerillä päivän vapailla. Juhannuskin töissä.

Humppa Soi: Axxis: She Got Nine Lifes
Humpastalainattua:
"She got a bad - sad - history
A really sick life wrapped in mystery"

Kesä jonka kerran elää saan

Kesä on koittanut ja Mannisen polttama kesäbiiseistä koottu CD pyörii soittimessa. Viikko on vierähtänyt töissä ja viikonloppu vapaalla. Eilen kahvittelimme kavereiden kanssa tyttöystäväni uudella kämpällä. Ja ei emme muuta yhteen. Sitten vasta kun pappi sanoo aamen. Rahallisesti olisi tietysti viisainta muuttaa yhteen, mutta ei kaikkea voi rahassa mitata. Periaatteet ennen kaikkea.

Kahvit siellä jo varmaan ovat tippuneet minua varten. Ja pyykitkin saa kohta ottaa pois koneesta. Tänne tekisi hirveästi mieli kirjoittaa, mutta ei nyt ehdi/jouda/jaksa/huvita.... Myöhemmin...

Humppa Soi: PMMP: Se biisi jossa lauletaan kesäkavereista.
Humpastalainattua: "...tulee kova nälkä..."

P.S. Kissa muuttaa huomenna maalle. Ketä minä sitten kiusaan?

Osaanko yhä?

Osaanko vielä kirjoittaa tänne? Vieläkö sanainen arkkuni aukeaa vai ovatko saranat jo ruostuneet umpeen? Sykkiikö lyyrikon sydän vielä rinnassa lähihoitajan? Näihin kaikkiin turhiin kysymyksiin saat vastauksen kun luet tekstin loppuun asti.

28.5. se tapahtui. Ultimus Tampereella nappasi itselleen ammatin Kokkolassa. Minusta leivottiin lähihoitaja. Eikä edes rimaa hipovilla papereilla vaan puhtaasti meni kaikki läpi. Jopa yhden ylimääräisen opintopisteen tein. Ja stipendinkin sain. Se määräytyi luokkamme äänestyksellä. Osasin siis nuoleskella hyvin kanssatovereitani enkä pelkästään opettajia.

Koululla pidetyn valmistujaistilaisuuden jälkeen katsoimme illan pikkusiskoni kanssa kauhuelokuvia. Lauantaina sitten olikin juhlat. Tyttöystäväni valmistui samaan ammattiin, samalta luokalta. Hänen juhlat oli lauantaina 29.5. ja siellä sai syödä mahan täyteen herkkuja. Siitä viikon päästä eli viime lauantaina pidimme minun juhlat kotoseudullani. Ja taas maha täyteen. Sunnuntaina vielä savusauna niin kyllähän sitä kelpasi.

Tähän väliin on pakko mainita muutama lahja jonka sain: alkoholiton viini, hippopeli, ensiapulaukku, Ihmebantu, astioita, vaatteita sun muuta... Mutta kaikista isoin kiitos kuuluu Manniselle joka pelasti lahjapöytäni. Sain häneltä Mikko Alatalon c-kasetin lastenlauluja sekä LP:n aikuistenlauluja! Kiitos! Tippa vierähtää silmäkulmaan...

Nyt ei liikutuksen kyyneliltä pysty enempää kirjoittamaan...

Lomaa vielä tämä viikko...

Maanantaina töihin...

Tyttöystävällä uusi kämppä...

Kissasta eroon...

Humppa Soi: Viikate: Viina, terva ja hauta