Eilen ja toissapäivänä mieleni minun tekevi kirjoitella blogille, mutta jotenkin en vaan saanut aikaiseksi kirjoittaa. Aikaakin olisi ollut. En tiedä mikä siinä sitten tökki. Nyt taas on aikaa ja halua kirjoittaa, mutta pää lyö tyhjää. Ei mikään uusi tilanne kylläkään.
Elämästäni voisin tänne kirjoittaa, koska niinhän minulla on ollut tapana. Viikonloppu meni töissä ja eilinenkin. Tänään onkin sitten vapaapäivä. Eilen töissä työkaverit yllättivät. Olivat hommannet kihlalahjan. En osannut odottaa sitä. Muka yllätys. Lahjakortti johonkin liikkeeseen jonka nimeä en nyt muista ja joka ei sanonut minulle mitään kun sen ensi kerran näin. Kihlattuni sitten valaisi asiaa minulle ja totuus iski päin naamaa. Se on Marimekon liike. Aaargh. No ajatus on kuitenkin tärkein ja kai sieltä jotain minuakin miellyttävää voi löytyä.
Ja toissapäivänä sain vihdoin ja viimein päätökseen urotekoni, josta naamakirjassakin mainostin. Luin Nora Robertsin kirjan. Kihlattuni niistä tykkää joten halusin tutustua, että onko se sellaista soopaa kuin millaiset mielikuvat minulla oli. Oli se. Kirjan nimi oli Enkelten putous. Alku oli tylsä. Keksikohta oli rakkaushömppätylsyyttä, muutamilla seksikohtauksilla, joissa mies on vahva ja nainen kiihkeä ja kaikki täydellistä. Loppu oli vähän mielenkiintoisempi, mutta kliseinen. Kaikki sai toisensa ja paha palkkansa. Imelää. Siirappista.
Toiste en tähän urakkaan ryhdy. Seuraavaksi täytyy tutustua johonkin muuhun kirjailijaan. Sitä ennen kuitenkin voisi lukea Stieg Larssonin trilogian kaksi viimeistä osaa. Harmi kun olen niin hidas lukemaan. Haluaisin lukea enemmän.
Nyt nauttimaan vapaapäivästä. Kauppaan. Hyvää ruokaa. Ehkä illalla elokuviin.
Humppa Soi: Helloween: A Game We Shouldn't Play
Humpastalainattua:
"He loves you
Alarms you
Of a game we shouldn't play
He tells your heart
To stay apart
From a game we shouldn't play"
Elämässäopittua: Minussa on sen verran kuitenkin miestä, etten tykkää Nora Robertsista.
4 kommenttia:
Sä olet aika fakiiri kuitenkin ja mun idolini, kun edes ryhdyit siihen lukuhommaan ja vielä selvisit siitä hengissäkin. Mä en ole edes uskaltanut avata sellaista kirjaa.
Mietin vaan, että miten paljon MUSSA sitten on miestä?
Aikaisempi vastaavanlainen luku-urakka oli lukiossa kun luin Anna Kareninan. Se oli kyllä parempi vaikka saippuaoopperaa olikin.
Tiina sun täytyy nyt kerätä itsesi ja uhrautua. Yksi kirja vain. Ei se tapa. Mielenterveyttä vain järkyttää.
Nora Robertsia ei ole tullut luettua, vaikka kaveri sitä joskus kehui. Jonkin vampyyritarinankin hän on ilmeisesti kirjoittanut. Niistä olen viime aikoina ollut kiinnostunut
Minun äijäpuoleni rakastaa Jack Higginsin kirjoja. Etenkin agenttitarina Sean Dillonista ovat parhaita. Lukaisepa joskus Kuoleman enkeli!
Minuun ei oikein taas vampyyrijutut iske ainakaan nyt kun ne ovat niin muotia. Se ruotsalainen vampyyrileffa oli kylläkin hyvä. Ystävät hämärän jälkeenköhän sen nimi oli.
Laitetaan korvan taakse Jack Higgins. Nimen olen kyllä kuullut joskus mutta siihen tietoni sitten jääkin.
Lähetä kommentti