Tänään sitten olen taas lukenu jonkun verran. Pääsykoekirjan lisäksi huomiseen säteilysuojelun tenttiin. Sitten innostuin vähän selailemaan vanhoja poltettuja levyjä ja sieltähän löytyi vaikka mitä. Jotain vanhoja pelejä, paljon mitä erilaisempaa musiikkia aina Patricia Kaasista Röllin kautta Rammsteiniin ja Finntrolliin. Mutta paras tai ainakin yllättävin löytö oli joku kansio missä oli lukioaikaisia koulujuttuja. Sieltä löysin jonkun novellin jonka olin varmaan äidinkielen kurssilla kirjoittanut ja kyllä sain nauraa kun sitä luin. Jos oikein kauniisti pyydätte niin voin sen vaikka täällä julkaista jos kehtaan.
Humppa Soi: Ramones: Somebody put something in my drink
Humpastalainattua: "Hey! Give me a drink."
Elämässäopittua: Vanhoja levyjä on hauska tutkia.
10 kommenttia:
saat peppua jos julkaiset sen ;D
Olisitko niiin kiltti ja ihana ja kaikkea, että julkaisit sen novellin meidän kaikkien luettavaksi. Koska se on kuitenkin maailman paras novelli, emmekä me yksinkertaisesti voi elää ilman sitä.
(oliko tarpeeksi kauniisti pyydetty?)
Please, julkaise se? Pretty please? *räps* *räps* (Tuo oli ripsien räpsyttelyä).
Voiko tuota ensimmäistä kommenttia kauniimmin asiaa esittää :D
Thundercat: Enkös minä muutenkin...
Minja: En tiennytkään että teidän elämänne on siitä kiinni. (On kauniisti pyydetty)
Tiina: Räpsyttelyt tehoaa aina.
Henu: No kyllähän se kauniimmalta kuulostaa kun sinä sen sanot (Sori vaan Thundercat)
Eli siis tarkoituksenani on julkaista se huomenna kunhan korjaan siitä enimmät kirjoitusvirheet.
Jaahas, ei tarvitse anella enää :)
Tuntuu, että lukiosta olisi 100 vuotta vaikka siitähän on vasta kolme.
Luovutin siis liian aikaisin. En päässyt sinun aneluja lukemaan. Höh.
Ja tosiaan ei siitä montaa vuotta vielä lukiosta ole. Tuntuu niin kaukaiselta. Onhan tässä kyllä tosi paljon ehtinyt lukion jälkeen tapahtuakin.
Koulua käyty, ammattiin luettu, eletty ja vielä enemmän elämättä jätetty...
Oot muuten ryssiny linkit
Mietinkin kun julkaisin että laitoinkohan linkit oikein. Kiitos huomautuksesta. Nyt pitäisi olla kuin oli tarkoituskin.
Lähetä kommentti