Miten sattuikin että kaupungilla törmäsin Mimmuun ja Minjaan. Kävimme Pyynikin näkötornissa katselemassa Tamperetta vähän korkeampaa kuin katutasolta. Komeat maisemat. Munkkikahvitkin joimme siellä ja oli kyllä juuri niin hyvät kuin oli kehuttukin. Kiersimme sieltä pois sitten jotain rantareittiä pitkin Koskikeskukseen istuskelemaan. Hauska seikkailu kaiken kaikkiaan. Oli mukava nähdä vieraita paikkoja minulle joka istun vaan kaikki päivät kämpässä nyhjöttämässä. Ja olihan se mielenkiintoista nähdä millaisia Mimmu ja Minja ovat ihan livenä. Mukavia ovat.
Puoli viideksi menin töihin jättäen tytöt juoruilemaan selkäni taakse pahaa. Töissäkin viihdyin. Työkavereidenkin kanssa juttelin ja yhden kanssa kävelin vielä yhtä matkaa töistä pois. Mikähän minua on tänään vaivannut kun olen ollut niin sosiaalinen? Pitäisikö huolestua kun minä vielä tykkäsin siitä?
Humppa Soi: Avenged Sevenfold: Beast And The Harlot
Elämässäopittua: Ei Minjaa ja Mimmua tarvinnutkaan pelätä.
7 kommenttia:
haluaiskohan ne mukavat tytötkin pelata mölkkyä?
hei sosiaalinen, facebookissa ois askaa..
Pitää kai kysyä tytöiltä. En tiedä sitten miten kovasti pelästyivät minua.
Kävin naamakirjallani ja niinhän siellä näytti olevan.
WOUUUUUUU!!!!
Tää tyttö ei välttämättä oikein ehdi huomenna pelaan. Tai no.. Ei kai se ihan poissuljettua olisi tietty.. Riippuu ajankohdasta.
Ei me pahasti pelästytty. Eikä puhuttu edes yhtään pahaa sen jälkeen kun hylkäsit meidät. :)
Mimmu: Se on vielä vähän auki milloin pelataan.
Minja: Kyllä kuitenkin vähän puhuitte ja naureskelitte minulle.
Taisin bongata sinut tänään, Koskikeskuksen kohdilla. Minulla oli ruskea paita ja musta hame. Meinasin moikata, mutta olisit vain säikähtänyt :)
Ina
Olisit vaan rohkeasti moikannut. Olisi ollut mukava tavata livenä. Mietinkin vielä tuossa töihin kävellessä että miten sitä ei olekaan sattunut törmäämään keneenkään blogituttuun ihan sattumalta.
Lähetä kommentti