Aamulla heräsin jo hyvissä ajoin ja lähdin Prismaan ruokaostoksille. Pidin pintani enkä eksynyt musiikki - ja leffaosastolle. Mutta ohi kävelin ja heti silmääni iski Mikko Alatalon ja Juicen livelevy. Ja olisi maksanut vain 6 euroa. Jätin kuitenkin ostamatta. Ei nyt passaa tuhlailla. Kassalla myyjätyttö ei tiennyt yhden tuotteen hintaa ja joutui soittelemaan pari puhelua ennen kuin sai sen selville. Ei haitannut yhtään. Ihan nätti tyttö.
Prismasta tultuani katsoin Shallow Graven. Olipas hyvä elokuva. Komeaa kamerankäyttöä ja hyvää näyttelyä. Suosittelen. (Ja kirjoittamisen tässä vaiheessa Mannisen kanssa tunti puhelimessa.)
Töihin kuljin keskustorin kautta jos olisin vaikka Mikko Alatalon siellä nähnyt mutta eipä näkynyt miestä. Töissäkin oli säpinää yhden nuoren tytön kanssa jolle soittelin. Siinä jo kyseli ulkonäköäni ja muuta mutta niin sekin säpinä sammui kun puhelu loppui. Kuitenkin mukava illan piristys.
Töiden jälkeen ajattelin että säpinät jo riittäisivät mutta vielä mitä. Matkalla minut iskettiin. Lauma nuoria tyttöjä törmäsivät minuun ja pyytelivät anteeksi. Minä tietenkin mutisin vain että ei se mitään ja jatkoin menojani.
Jos tänään oli jo noin paljon säpinää niin mitenköhän huomenna. Vähän jo jännittää.
Humppa Soi: Mikko Alatalo: Kireässä piirissä
Humpastalainattua:
"Ja seinän takana voi asua naapuri joka kaipaa jotain kuin sinäkin.
Ei kukaan voi enempää kuin elää elämää."
Elämässäopittua: Minusta on tehty biisi:
3 kommenttia:
Sulle on kyllä tapahtunut. Ja uskallan sanoa, että tänäänkin on varmasti säpinää tiedossa... Varsinainen säpinäkesä.
Tänäänhän sitä säpinää vasta olikin. Mistä arvasit?
Mussa on ennustajan vikaa.
Lähetä kommentti