Heipä hei. Aika on vierinyt ja onpahan tässä kaikkea tapahtunutkin. Päällimmäisenä nyt varmaan työpaikan vaihto. Huhtikuussa vaihdoin viimeisen kerran vaipat tummuille ja jäin pariksi viikoksi "kesälomalle", jonka jälkeen aloitin työt nuorten mielenterveyskuntoutujien parissa. Ja nyt tarkistin vanhoista teksteistä että näköjään edellisen kerran kirjoitin tänne juurikin silloin kun lopetin työt vanhassa työssä.
Uusi työ on ollut kuin lottovoitto. Tai ainakin 6 ja lisänumero. Päävoitto olisi se että tämä olisi vakituinen työpaikka. Joka tapauksessa olen siis viihtynyt todella hyvin. Nuorten kanssa tulen hyvin toimeen vaikka välillä toki tuleekin hetkiä jolloin ei keksi miten toimia. Kaikesta olen kuitenkin jotenkin ainakin selvinnyt.
Paljon teemme erilaisia retkiä Kokkolassa ja vähän kauempanakin nuorten kanssa. Aika kuluu lentäen ja nyt on hassua kun työpäivän jälkeen ei olekaan aivan poikki ja monesti on ihan mukavakin lähteä töihin. Vielä ei ole kunnon kesäloman menetyskään haitannut. Nyt vain toivon että työt jatkuisivat pitkään. No tammikuun loppuun on ainakin jatkumassa. Kovasti houkuttelis irtisanoa kokonaan vanhasta työstä ja hakeutua pysyvästi mielenterveystyön pariin. No pitää kattoa sitten jos paluu vanhaan alka näyttää ajankohtaiselta.
Yksityiselämäkin menee ihan hyvin. Poika välillä vähän uhmailee, mutta on se vaan niin rakas. Ja ihana kun puhuu jo niin hyvin. Ja huumorintajuakin löytyy. Joka päivä saa jollekin sen hölmöilylle nauraa.
Musiikkirintamallekin kuuluu hyvää. Nightwish-risteily oli ja meni paremmin kuin hyvin. Meet and greet bändin kanssa ja muuta kivaa. Ja tulossa olis vielä Ratinan keikka parin viikon päästä. Lämppäritkin kiinnostaa, Children of Bodom ja Sonata Arctica. Huh huh. Tulee mahtava ilta aivan varmasti.
Ja nyt lopettelen kun töissä kirjoitan ja kohta yökkö tulee päästämään mut kotiin. En sano että palaillaan kun ei sitä koskaan tiedä.
Pojan suusta: "Atshii. Aivustuspöpö." (Kenties liikaa Zack & Quackia?"
Elämässäopittua: Työpaikan vaihto kannattaa.
