Saa olla kyllä viimeinen kerta kun tänne kirjoitan

Siis tänä vuonna. Ensi vuonna kyllä kirjoittelen lisää. Voin vaikka uudenvuoden lupauksena luvata, että kirjoitan ensi vuonna ainakin kerran tänne. Toivottavasti enemmänkin, mutta ei aseteta rimaa liian korkealle.

Ja taas tekisi mieli laittaa vuoden alusta listaa elokuvista, musiikista, keikoista sun muusta mistä vuoden aikana pääsen nauttimaan. Harmikseni ne aina jää kesken. Mutta haittaneeko tuo. Jos tarpeeksi monesti sen aloittaa niin voihan olla että joskus pääsee vuoden loppuun asti.

Ja näin vuoden lopussa tietenkin voisi muistella mennyttä vuotta. No tehdään vaikka samalla kaavalla kuin joskus aiemminkin:

1. Mitä sellaista teit vuonna 2012, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?

Ostin talon.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?Yhtenä lupauksen tapaisena taisi olla kitaran soiton opettelu, mutta eipä se hedelmää kantanut. Edelleen soitan kitaraa yhtä hyvin kuin muitakin soittimia. Ensi vuodelle voisin luvata, että saisin levyhyllyt viimein asennettua seinälle asti.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?Hmm. Ei kukaan kovin läheinen. Muutama sukulainen ja tuttava kylläkin.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?Töissä kyllä joutui kohtaamaan kuolemaan useaankin kertaan, mutta muuten en ainakaan muista.

5. Missä maissa kävit?Mistä aloitetaan? Suomessa. Mihin lopetetaan? Suomeen.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2013, jota puuttui vuodesta 2012?

Lottovoiton. 

7. Mitkä vuoden 2012 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?Mitään ei kyllä tule mieleen.

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna? 

Oma koti.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?
Blogin elvyttäminen.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?
Eääh.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Siihenkin voisin vastata että tämä omakotitalo.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?
Oma ja vaimoni.

13. Kenen käytös masensi?
Ei saa puhua pahaa toisista.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Taloremppaan.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?
Kaikesta taloon liittyvästä.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2012?
Jukka Poika - Älä tyri nyt

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

a) onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi

b) laihempi vai lihavampi?
Ehkä lihavampi

c) rikkaampi vai köyhempi?
Ainakin velkaisempi

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Retkeilyä

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Laiskottelua

20. Kuinka vietit joulua?

Lapsuuden kodissa aaton ja muuten täällä Kokkolassa.

22. Rakastuitko vuonna 2012?
Aina vaan uudelleen ja uudelleen.

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?
Ei kiitos.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?

Kimmo oli hyvä ja Elokuvan tarina sekä Hyvät ja huonot uutiset.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
En nyt suoranaisesti vihaa, mutta Jesse Kaikuranta ärsyttää.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Tuomas Kyrö - Mielensäpahoittaja

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Tuure Kilpeläinen

28. Mitä halusit ja sait? 

Puusaunan.

29. Mitä halusit muttet saanut?
Lottovoitto.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?
Skyfall tai Expendables 2

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?
Käytiin vaimon kanssa kylpylässä. 27 vuotta täyttelin.

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?
Taloremontin valmistuminen.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2012?
Pitkälti vaimon valitsemaa vaatetta.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Vaimoni. Huumorintaju. Vaimoni huumorintaju.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?
Presidentin vaalit.

37. Ketä ikävöit?

Kavereita jotka ovat hajaantuneet maailman turuille ja miksei toreillekin.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?Uudet työkaverit.

Olipas siinä kysymyksiä ja vähän tylsää vastailua, mutta jotain kuitenkin. Ensi vuoteen..

Humppa Soi: Rytmirotat - Tahdon Olla Alatalo

Ehkä paras joululahja ikinä

Jouluaaton vietimme kotopuolessa. Kaava meni jotenkin näin: Nukuttiin pitkään, aamupala, lumiukko, joulurauhanjulistus, riisipuuro, haudoille, saunaan, hyvää ruokaa, lahjailua, yötä myöten takaisin Kokkolaan.

Ja nyt on aivan pakko mainita tänne yhdestä joululahjastani. Vaimoni osti minulle partaveitsen ja kaiken muun mitä parran ajamiseen veitsellä tarvitsee. Olin kyllä todella iloisesti yllättynyt lahjasta. Aivan mahtava. Olin joskus nimittäin vain maininnut että olisi hienoa ajaa partaa oikein partaveitsellä. Nyt on edessä vain sen käytön opettelu. Äsken tuossa yritin jo hieman. Naama hieman punoittaa, mutta en nyt tiedä lyhenikö sänki yhtään. Suuremmilta haavoilta kylläkin vältyttiin.

Nyt pakko syödä jotain.

Heippahei.

Humppa Soi: Gamma Ray - Razorblade sigh

"Pakkasyö on ja..."

Torstaina oli raskas työpäivä. Meni tunnin ylitöiksikin. Mahdotonta hässäkkää. Olin aivan rikkipoikkihajalla.

Eilen oli kans hulinaa töissä. Tuntu että hommat ei edisty yhtään. Mutta mieli oli parempi ja onneksi työkaverinakin oli sellainen jonka kanssa pystyi ottamaan huumorilla asiat. Ja kun kello löi puoli kolme niin työaikani loppui ja minulla alkoi joululoma. Ruhtinaalliset 5 päivää vapaata. Koko joulu. Kyllä kelpaa minulle.

Töiden jälkeen suunnistinkin sitten kaupungille ja luovutin. Verta. Vaimoni pikkusiskon kanssa. Tämä oli minulle jo yhdeksäs kerta. Ensi kerralla siis ensimmäinen kymppi menee rikki. Vielä on matkaa sataseen.

Illalla osallstuin ensimmäistä kertaa Jukka Takalon nettipikkujouluihin. Siellä oli suorana live-esityksiä ja muuta mukavaa. Jukka Takalo itsekin soitteli ja lauleli muutaman uuden biisin. Hyvältä kuulosti. Muutenkin tuo tapahtuma oli hauska vaikka harmikseni iski väsymys jo siinä yhdentoista pintaan ja antauduin nukkumatin armoille. Jos ens vuonna yrittäisi pidempään.

Tänään olikin vuorossa siivoamista. Pistin tavarat järjestykseen, kannoin matot ulos, imuroin, pesin kylpyhuoneen lattian. Vaimoni pyyhki pölyt ja pesi lattiat. Aamupäivästä yritin laittaa pihalle joulukuusta pystyyn, mutta eihän siitä mitään tullut. Oksat siinä vain napsahteli poikki. Lopulta kuusi löysi paikkansa puuliiterin nurkalta, jonne se jäi odottamaan sahaamista polttopuiksi. Hermothan siinä kuusen kanssa painiessa meinasi mennä. Onneksi kun vaimoni sitten tuli töistä niin vedettiin roikalla valot pihan perällä olevaan kuuseen ja siitähän tuli oikein hieno. Edestä piti tosin sahata pienempi kuusi pois ja sen kannoin sisälle.

Ulkona se kuusi näytti vielä suhteellisen hyvältä, mutta kun sen tupaan sain niin kylläpä se onkin harva ja kiero. Koristeetkaan ei paljon auttanut, mutta onpahan ainakin oikea kuusi. Ja omasta metästä!

Kinkkukin laitettiin uuniin. Mittari tosin ei toiminutkaan. No ei se niin tarkkaa ole. Kello soi kahdelta jolloin sen pitäisi olla valmista. Pääsee huomenna vielä maistamaan sitä ennen kuin lähdemme Keski-Suomeen herkuttelemaan jouluruoilla.

Nyt minun silmäni painuvat väkisin umpeen, mutta yritän jakssaa vielä hetken niin saan laitettua pyykit kuivumaan.

On ollut työntäyteinen päivä, mutta on se vaan ihanaa kun nyt alkaa olla valmista ja saa alkaa rauhoittumaan joulun viettoon.

Elämässäopittua: Maustepippuri ei välttämättä kuulu munakkaan maustamiseen.

Fast as a shark

Nopeasti vain pyörähdän täällä kertomassa että oli mukava päivä: Oli mukava päivä.

Uninen päivä päättymässä

Viime yö ei oikein nappiin mennyt. Joskus kolmen jälkeen vasta nukahdin alakerran sohvalle. Ja kello soikin sitten kuudelta. Pirteänä siitä sitten töihin. Kyllä muuten väsytti. Tai ihan suoraan sanottuna nukutti. Onneksi työkaverit oli ymmärtäväisiä ja meillä oli yksi ylimääräinen käsipari, kun sairaanhoitajalla oli opiskelija ohjattavana.

Töiden jälkeen hain pizzat ja siellä näin yhtä entistä työkaveria, jonka pitäisi saada jo tämän kuun lopulla esikoinen. Siinä sitten vaihdettiin sanasia raskaudesta ja muutenkin elämästä. Oli kivaa jutella, kun ei oltu pitkään aikaan nähty. Vähän tuli ikäväkin sitä, kun hän oli meillä töissä. Sai ainakin nauraa kovasti. No onneksi siellä on vieläkin suurin osa työkavereista sellaisia että voi ottaa sopivasti huumorin kannalta.

Pizzan jälkeen olikin pakko hetkeksi ummistaa silmät. Vain puoleksi tunniksi kuitenkin. En oikein osaa pitkiä päiväunia nukkua. Ihan hyvä tietenkin.

Illalla kävimme vielä anopin luona kylässä ja katseltiin pitkästä aikaa "Ihmisten puoluetta". Ja naurettiin vedet silmissä.

Nyt voisikin sitten painua jo pehkuihin ja huomenna on onneksi vapaapäivä niin saa uinua.

Valvotaan sitten

On tämä kummallista. Uni ei tuu. Ei sitten millään. Eipä se väkisin makaaminenkaan auta. Kirjoitellaan sitten vaikka tänne.

Nyt on varmaan jo kolmas kerta elämäni aikana, kun kärsin unettomasta yöstä. Onkohan se jotenkin työstä johtuvaa stressiä. Kun tietää että aamulla pitäisi jaksaa töissä. Tyhmää tämä kyllä on. Väsyttää kauheasti, mutta ei auta. Mitähän sitä tekis tässä aamua odotellessa? Seitsemältä alkaa vasta työt. Pitäisköhän mennä jo nyt tekemään sinne aamupesuja ja syöttämään aamupalaa?

Katsois vaikka töllöä tai jotain...

"Kauneinta musiikkia"

Iltavuoron alkua odottelen. Ei kiinnostaisi. Siellä on tänään joku puurojuhla ja pari uutta asukastakin, joten hässäkkää piisaa. Onneksi kuitenkin kivojen työkavereiden kanssa saa olla.

Eilen saatiin vaimon kanssa aikaiseksi tehdä vähän pihatöitä. Piha kolattiin, linnuille jyviä, kuusi haettiin talon nurkalle. Sitä ei tosin saatu pystyyn, kun ei ole rautakankea. Valot siihen olis tarkoitus asentaa, mutta ulkojohtokin puuttuu.

Nyt on talossa hiljaista. Koira nukkuu kylpyhuoneessa. Vaimo on töissä. Kello vain raksuttaa seinällä. Musiikkikaan ei tällä hetkellä pauhaa. Kiva välillä nauttia ihan hiljaisuudesta.

Jos sitä kohta söis eilen tehtyä lasagnea.

Hohhoijaa.

Ultimus Tylsimys

Yövuorot takana päin. Ne on ihan kivoja nykyään kun on kaksi yökköä. Ei tarvitse yksin valvoskella. Ja nyt oli vielä opiskelijatyttönenkin kaverina. Sitähän melkein alkoi tuntemaan itsensä vanhaksi, kun se opiskelija sanoi syntyneensä vuonna -95. Siis kymmenen vuotta nuorempi kuin minä. Tässähän voisi alkaa murehtimaan enemmänkin iäkkyyttä ja vuosien vierimistä, mutta turhaahan sellainen touhu on.

Nyt vaimo on iltavuorossa ja minä istun koneella tylsistyen. On minulla anopin koira seurana, mutta ei sen kanssa oikein jaksa höpötellä. Tylsää seuraa olemme kumpikin toisillemme. Sipsejä söin äsken kun katsoin elokuvaa ja nyt on huono olo. Sehän herkkujen mättämisen tarkoitus kai onkin, että tulee morkkis ja huono olo.

Saunan vois vielä lämmittää.

Ajatus ei lennä.

Stratovarius soittelee ja laulaa taustalla.

Facebook on auki, mutta sieltäkään ei minulle törkeyksiä kukaan huutele.

Vaimo tekstaa whatsappissa.

Tylsää.

Humppa Soi: Stratovarius - Blind

Elämässäopittua: Kakkupohjaan laitetaan kolmea kananmunaa kohti 2 lasillista sokeria ja 2 lasillista jauhoja.

"Prässit sirkkelin terinä soi"

Tai oikeastaan kyllä itse sirkkeli se täällä taustalla soi. Vaimo on töissä ja appiukko tuli laittamaan yläkerran toisen makuuhuoneen kattolistoja. Joten mitäs minä muuta tekisin kuin kirjoittelisin blogia? En oikein osaa appiukkoa auttaa tuossa hommassa, joten uskoisin että enemmän on apua siitä kun pysyn poissa jaloista. Kattolistat alkaa kohta olla paikoillaan ja sitten lattialistat. Ja sen jälkeen lattian hiominen ja maalaus. Hiomiseen palkattiin vaimoni pikkuveli. Saa sekin köyhä lukiolainen vähän taskurahaa. Maalauksen sentään vois tehdä itse ettei aivan käytetä vaimon sukua hyväksi.

Sitten vain sähkömies paikalle laittamaan pistorasiat ja patterit sun muut. Sitten seuraakin se hetki jota olen odottanut talon ostosta asti. Nimittäin levyhyllyjen paikalleen laitto. Mikä onkaan mukavampaa kuin järjestellä levyjä haluamaansa järjestykseen. Yleensä lajittelen levyt musiikkityylin mukaan, mutta nyt voisi tietenkin laittaa vaikka aakkosjärjestykseen. Ja Mikko Alatalon tuotannolle pitää tietenkin keksiä joku oma vitriini tai jotain.

Ja sitten asiasta toiseen tai ehkä kolmanteen. Toissapäivänä se taisi olla, kun illalla jumituin lukemaan blogitekstejäni ajasta kun muutin tänne Kokkolaan. Kylläpäs on asiat muuttunut kovasti niistä ajoista. Aivan käsittämätöntä miten muutamassa vuodessa voi tapahtua niin paljon. Olen mennyt naimisiin, valmistunut ammattiin, saanut vakituisen työpaikan, ostanut auton ja talon, ja keväällä vielä tulossa isäksi. Huh huh.

Elämässäopittua: Piparkakkulinnunpöntön epäonnistuessa syntyy mörölle koti.

Missäs sitä muualla huutelis kuin täällä

Talon sain siivottua. Tai siis raivattua ja imuroitua. On se vaan kivaa kun on puhdasta, vaikka eipä se kauan kestäkään. Ja on kiva yllättää vaimo siivoamalla.

Vaimo kun on iltavuorossa niin tämä mies katselee leffoja ja kuuntelee musiikkia. Tänään katsoin elokuvan "Parents". Oli positiivinen yllätys. Kauhukomedia pojasta jonka vanhemmat ovat ihmissyöjiä. Yllättävän tunnelmallinen elokuva.

Sitten katselin "Breaking Baddia". Siinä on kans hyvä sarja. Netflixistä on hyvä katsella just sarjoja. "Pikku-britannian" sieltä sain jo katsottua. Ja "Peepshow" on myös hyvä sarja. Ja tietenkin "Hiuskarvan varassa". Bear Grylls on hieno mies. Harvoin herää niin kovia inhoreaktioita kun sen pätemistä katsoo. Suosittelen. Tahatonta komiikkaa parhaimmillaan.

Tämän illan soundtrack taasen on pitänyt sisällään Apulantaa ja Metallicaa. Hienoa kuunnelle S/M levyä kunnon äänentoistolla.

Aamulla kävimme neuvolassa. Siellä kuuntelimme sydänääniä. Hyvin kuului. Hassua.

Neuvolan jälkeen kävimme hakemassa pizzat. Juuri meitä ennen oli 40 pizzan tilaus, joten aikamoista hässäkkää oli Kotipizzassa. Polttivat hieman pizzaanikin. Pahoittelivat kovasti, mutta minua se ei häirinnyt. Harvoin minulle on liian palanutta ruoka. No sitten myyjä huomasi vielä että siitä puuttuu sipuli, joten teki kuitenkin uuden pizzan. Korvauksena antoi vielä pari ylimääräistä leimaa pizzapassiin. Eipä tuollaiset vahingot haittaa, kun myyjät olivat niin mukavia. Naureskeltiin vaan. Kyllä hyvä asiakaspalvelu vaan saa hyvälle mielelle. Harvoin sitä enää kohtaa. Monesti se on sellaista jäykkää ja vakavaa tai teennäistä. Sellaista että hymyillään nyt kun se kuuluu työhön.

Töissä sattuu ja tapahtuu, mutta niistä en tänne kirjoita.

Nyt saunaan ja takkaan tuli, kun anoppi ja vaimoni sisko tulevat ehkä saunomaan.

Humppa Soi: Metallica - Wherever I may  roam
Humpastalainattua: "I'm free to speak my mind anywhere"

Elämässäopittua: Tosi harvoin sitä nykyään keksii mitään mitä olisi päivän aikana oppinut.

Joulut pienet vietetty on

Eilen oli sitten työpaikan pikkujoulut. Kivaa oli. Meille oli vuokrattu mukava paikka jossa ensiksi söimme mahamme täyteen jouluruokaa. No minä en kyllä laatikoista ja rosolleista välitä, mutta onneksi oli ihan perunoitakin. Ja kinkkua. Ja hyvää sallaaddia. Maha tuli täyteen. Kahvit päälle ja sitten oli pienimuotoista ohjelmaakin. Bingoa pelattiin ja hassuteltiin. Pukkikin käväisi tyhjentämässä kassejaan. Vekkuli oli pukki jouluinen.

Loppuilta sitten menikin karaokea laulellen ja tanssilattialla pyörien. Minutkin sinne yritettiin välillä vetää mukaan ja sain taas todeta ettei tämä lantio kyllä taivu millään musiikin tahtiin.

Suurin osa taisi lähteä vielä jatkoillekin, mutta minä tyydyin vain heittämään porukan kaupunkiin ja tylsästi lähdin kotio. Kaiken kaikkiaan illasta jäi erittäin positiivinen maku suuhun. Viime vuoteen verrattuna meininkin oli huomattavasti rennompaa ja vapaampaa. Ei sellaista ahdistavaa jäykkyyttä. Ja kyllä siellä taas porukka kehui humalapäissään työporukkaa. No tottahan se kyllä onkin, että meillä on erittäin hyvä työporukka. Monenikäistä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia. Eipä tuota työtä kyllä jaksaisi tehdäkään jos ei olisi niin mukavia työkavereita.

Ja tänä vuonna ei tänne blogille joulukalenteria muuten tulekaan, kun laitan sen naamaiseen kirjaan.

Kohta vaimoa hakemaan työmaalta ja anopin luokse ehkä kahville.

Humppa Soi: EdGuy -  The Pharaoh

Pikkujoulussaopittua: "Villellä on aina niin outoa musiikkia." (Tokaisi työkaverini kun istui autooni ja siellä soi Electric Six)