perjantaina, joulukuuta 15, 2006

Ilon vai surun kyyneliä? Päättäkää itse



Ensiksi eilisestä. Kuten huomasitte varmaan tein eilen hienon ja ennen kaikkea romanttisen illallisen minulle ja AC/DC:lle. Ja vielä ihan syötävääkin tuli. Kysykää vaikka AC/DC:ltä. Muuten ilta meni oikeastaan samalla kaavalla kuin yleensäkin. Paskaa tuli jauhettua netissä ja sen jälkeen vielä muuten vaan aina tuonne aamuyön tunneille asti. Ja mistäpä muusta entinen ja nykyinen Kroonisten Poikamiesten puheenjohtaja osaisikaan jauhaa kuin naisista ja naisettomuudesta.

Parin tunnin yöunen ja aamun hätäisen kokeeseen kertauksen jälkeen sitä sitten innolla koetta väsäämään. Siitä miten se meni voidaan olla montaa mieltä. Tuntui että voi jopa läpikin mennä. Ei nyt sentään vielä maalata enkeleitä seinälle. No entäs sitten näyttökoe. Noh. Siis. Eli. Läpi se ainakin meni. Ehkä säälistä. Kaksikymmentä minuuttia siellä koetin ymmärtää miten koneet toimivat ja mitä pitäisi tehdä. Taisin tehdä luokkamme pohjanoteerauksen. Jollekinhan sekin osa lankeaa. Kymmenen minuuttiahan oli kokeen maksimiaika. Näköjään siitä voidaan joissain tapauksissa poiketa.

Ilmottauduin myös uusintaan. Aina yhtä ihanaan Lääketieteen perusteisiin. Neljä taisi siihen uusintaan päästä eli joutua. Olen siis yksi neljästä onnellisesta. Sitouduin myös sellaiseen reissuun josta varmaan juttua riittää koko ensi vuodeksi blogillani. Tammikuun lopulla sitten luokkatovereideni kanssa Tallinnan laivalle. Vähän kyllä pelottaa.

Seuraavaksi sitten suunnistamme kohti Jyväskylää. Viimeiselle tunnillekaan kun ei jaksanut mennä. Tulkoon paskaa niskaan. Sitä tulee muutenkin ihan tarpeeksi. Jyväskylästä sitten Karstulaan ja ansaitun joululoman viettoon. Kolmeen viikkoon ei tarvitse ajatellakaan koulunkäyntiä. Tätä on odotettu. Koko pitkä syksy.

Eli kuten olen jo aikaisemmin mainunnut taitaa blogillenikin koittaa joululoma, ainakin minun osaltani. Tokihan voitte edelleen rakkaat lukijat käydä vittui... siis kommentoimassa, luen ne sitten viimeistään kun takaisin Tampereelle kerkeän. Tai eihän sitä tiedä jos jossain netin ääreen ehin aikaisemminkin. Kotona tuskin ainakaan kerkeän. Ja jos oikeasti luokkatoverini joskus tätä paskaani luette niin kommentoikaa ihmeessä. Ja rohkeasti vaan ystäväkirjaan kirjautumaan.

Hyvää Joulua:
Anita, Jonna, Jööti, Heinä, Elean, Akkiki, Tyttö, Kuutamolla, Johanna, Zina, Neiti Ongelma, Maria, Kala, Misa, Caelith, Kaesmae, luokkamme tytöt, kaverieni tyttöystävät ja muut kauniimman sukupuolen edustajat.

Ei niinkään Hyvää Joulua mutta jotain nyt kumminkin:
Miespuoliset tuttuni ja ystäväni.

Paskaa Joulua:
Krooniset Poikamiehet

Koulussaopittua: "10 minuutin näyttökoe voi venyä myös 20 minuutiksi, jos on vaan tarpeeksi paska"

Humppa Soi: Haddaway: What Is Love

torstaina, joulukuuta 14, 2006

Willen Keittiö Osa 4


Vihoviimeinen Kiusaus

180 g Katkarapuja
3 kpl Kananmunia
3,3 dl Ruokakermaa

300 g Kebablastuja
250 g Kinkkusuikalei
ta
n. 63,5 g Savunmakuista Kipparijuustoa
500g Perunasipulisekoitusta
5 kpl Lihapullia
Mausteet:
Valkosipuli & Yrtti

Mustapippuri

Levitä perunasipulisekoitus, kebabit, kinkut ja katkaravut uunivuokaan. Sekoita kanamunat, mausteet ja kerma sekaisin. Kaada seos vuoan päälle. Ripottele juusto päällä ja koristele lihapullilla. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Paista uunissa noin tunti.

Tarjoile kynttilöiden loisteessa, klassisen musiikin tahdissa ja Mustikka-Aronia-Tee -mehun kanssa.

Piikkinä lihassa

Tänään oli todella hienoa koulussa. Päästiin tositoimiin. Vuoronperään käytiin pareittain sänkyyn ja opettaja seurasi vierestä touhuja. Pantiin oikein kunnolla piikkejä toisiimme. Vedettiin mm. käteen ja perseeseen. Ja vielä miehen kanssa. Ihanaa.

Tässä nyt odottelen Kroonisten Poikamiesten puheenjohtajaa, jos vaikka innostuis lähtemään hänen kanssaan jouluostoksille. Jotain ruokaa pitäisi ainakin käydä ostamassa.

Ja kun täällä aina innostun kiittämään eri blogien kirjoittajia mitä erinäisimmistä syistä niin nyt vuorossa olisi Akkiki. Innostuin sivujesi kautta tarkastamaan mikä bändi tuo Wolfhorde oikein on. Kuulostaa todella lupaavalta. Kiitos.

Kiitetään nyt vielä myös ystäväkirjaani kirjoittaneita. Teitähän on yllättävän paljon. Ja yllättävän positiivisia vastauksia, johtuuko kenties siitä että joulu on tulossa? (Alastonkuvia, vaikka onkin kaivattu, niin tuskin tullaan täällä blogilla näkemään)

Itsekin voisin virittäytyä joulun tunnelmaan pikkuhiljaa. Jos sais vaikka aikaiseksi ostaa sen uuden Raskaanpaa joulua -levyn.

Palataan vielä huomenna ennen blogitauolle siirtymistäni.

Koulussaopittua: "Minulla ei ole piikkikammoa"
Humppa Soi: Wolfhorde: Slaughterhouse Effect

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

Olenko iloisella päällä?

Tänään elämääni kuuluu yllättävän paljon positiivisia asioita. Joten aloitetaan niistä negatiivisista. En edelleenkään onnistu kommentoimaan kaikilla blogeilla. Johtuu nähtävästi tuosta että jotkut blogit ovat beta blogger -sivuja. Muilla sivuilla tätä ongelmaa ei ole. Vaikka ennen se ei vaikuttanut. Ota näistä selvää.

Iloiseksi minut tänään sai tieto että olen saanut englannista kolmosen ja ensiavusta nelosen. En siis olekaan välttämättä täysin paska. Koulussa oli myös hauskaa, kun kuvailtiin. Löysin myös hienon peruukin, joka päässä sitten oli hieno ottaa röntgenkuvia. Harmi että se kuului harjoitusnukelle, enkä voinut ottaa sitä mukaan.

Tuo ystäväkirjahässäkkä sai myös hyvälle tuulelle, kun sinne on ihan mukavasti käyty kirjoittamassa. Uskaltautukaa loputkin lukijat. Vaikka onhan se hävettävää myöntää että olisi ystäväni.

Huomenna sitten pitäisi vielä arkkivihollisjärjestön eli Kroonisten Poikamiesten puheenjohtajan tulla luokseni. Millainen tappelu siitäkin sitten syntyy ja perjantain tenttiinkin pitäisi jossain välissä jaksaa lukea.

Ja loppuun vielä erityisesti Manniselle suunnattu kysymys. Kuka on sanonut musiikistaan että "eihän meillä ole mitään uskonnollista sanomaa, paitsi just se että elämä on ihanaa"? Niin helppo etten anna edes palkintoa oikeasta arvauksesta. Korkeintaan maininnan blogillani.

Koulussaopittua: "Tunti kuluu mukavasti peruukki päässä"
Humppa Soi: Helloween: You Always Walk Alone

tiistaina, joulukuuta 12, 2006

Viheliäinen varas iski taas

Tällä kertaa varastin ystäväkirjaidean. Anteeksi. Ja Eleanille pitää mainita että en onnistunut kommentoimaan juttujasi. Vika oli varmaan minussa. Yritän jatkossa onnistua. Onneksi sentään lukeminen onnistuu.

Ja Poikamiehet ja muut "kaverit". Haukkukaa ystäväkirjaani tässä niin ei tarvitse siellä haukkua. Kiitos.

Humppa Soi: Harvinaista. Ei soi mikään.

Final Countdown

Niinhän se on että tämäkin puolivuotinen täällä Tampereella alkaa olla loppusuoraa vaille valmis. Pitkän viikonlopun jälkeen olo on hieman eksynyt. Tuntuu jotenkin vieraalta istua yksinäni koneen ääressä.

Mitä siis sain aikaan noin pitkänä viikonloppuna. Moni sitä varmaan ihmetteleekin. No mitäs minä. Uimassa kävin sunnuntaina. Muuta ihmeellistä ei oikein tapahtunutkaan. Lauantaina kylläkin kävin katsomassa miten Kroonisten Poikamiesten puheenjohtaja voi. Siellähän se vaappuja väsäs yksinään pimeässä kellarissa eli aika vahvalta näyttää.

Ja Kroonisissa Poikamiehissä näyttäisi tapahtuneen vaikka mitä. Manninen on blondi. Sitä en helpolla sulata. Ja baariin yrittää päästä koko ajan. Mikä bilehirmu siitä on tullut siellä opistolla. Sehän on pahempi kuin Paajalan Kingi aikoinaan. Ihme touhua.
Ja Tuomaksesta tullut uusi blogijäsen. Onneksi olkoon vaan. Siinä on pojille kova haastaja ensi vuoden pystikisaan.

Ja mitäs seuraavaksi vuorossa. Koulunkäyntiä. Perjantaina tentti. Sitten luultavasti Jyväskylän kautta takaisin Karstulaan. Ja sitten vasta ensi vuonna Tampereelle takaisin. On jo loman aikakin.

Niin joo. HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ VELI! Lahja odottaa Karstulassa. Ei pitäisi olla edes paska.

Humppa Soi: Viikate:Ah ahtaita aikoja

perjantaina, joulukuuta 08, 2006

Muistinpas laittaa otsikon

Kohta Karstulaan.
Koulussa harjoiteltiin katetrointia.
Nukella tosin.
Ensi viikolla pistetään.
Toisiamme.
Vielä vähän vituttaa koulunkäynti.
Toivottavasti viikonloppu auttaa.
Kohta on joulu.
Lunta sais tulla.
Tiistaina palaan Tampereelle.
Viimeistä kertaa tänä vuonna.
Ja blogilleni.
Tuskin kotona jaksan kirjoitella.
Sen näkee sitten.
Hyvää viikonloppua!

Koulussaopittua: "Opettajan nimen muistaminen on vaikeata."
Humppa Soi: Electric Six: Pink Flamingos

torstaina, joulukuuta 07, 2006

Lisäys


Pakko lisätä yksi hieno linkki tähän joka kertoo niin hyvin tämän hetken tunteistani. Kiitos Matille tästä. Tämmöstä

Ja kuvakin kertoo hyvin olosta, vaikka ei kyllä enää ihan noin paljoa vituta. Kyllä se tästä.

Loppuviikon piristysruiske

No niin. Nyt suoraan sanottuna vituttaa. Olen siis oikeasti paska koulunkäynnissä. Ei se ole vain kuvitelmaa että koulussa menisi huonosti. Laitetaan vaan suoraan linkki määritelmälle kirosana niin ei tarvitse täällä niitä toistella. Kirosanat

Eli siis, aamu lähti käyntiin todella pirteästi. Kun sain puoli yhdeksältä kokeen eteeni niin ei oikeasti tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut. 4 tehtävää ja aiheet olivat sellaisia joista en muistanut edes lukeneeni. Vartissa olin saanut kokeeseen kaiken mitä keksin. Ei tosiaankaan paljoa. Muut siellä kirjoittivat jo romaaneja. Siinä alko jo vähän ottamaan päähän. Toiset viisitoista minuuttia katselin muiden pähkäilemistä ja mietin kuka puuttuu kokeesta. Lopulta sen keksin. Kokeeseen en sitten keksinyt mitään. Lähdinkin sitten pois. Ensimmäisenä ja vähäisimpänä.

Loppupäivän tunnit sujuivat ihan jees. Opintokäynnilläkin onnistuin olemaan nukahtamatta. Mutta sitten kun pääsin kämpilleni ja ajattelin että pitäisi varmaan alkaa tekemään ensiavun tehtäviä niin sitten se iski. Kaveri lähetti tiedon että Lääketieteen perusteiden tentin tulokset ovat tulleet. No minä kävin katsomassa ja niinhän siinä kävi että NOLLA siellä paistoi. Ihanaa. Kaksi vittumaisinta tenttiä siis uusimaan keväällä. Ei paljon naurata. Jos harrastaisin edes vähän ryyppäämistä, niin hukuttaisin murheeni siihen. Mikähän tässä piristäisi. Ei kyllä tule mieleen mitään.

Koulussaopittua:"Olen paska"
Humppa Soi: NMB: Tänään

keskiviikkona, joulukuuta 06, 2006

Ja otsikkoakaan en keksi

Hyvää itsenäisyyspäivää vaan blogini lukijoillekin. Tänään on päivä mennyt kyllä melko tylsästi. Kokeeseen olen yrittänyt lukea. No ruokaa onnistuin sentään tekemään. Reseptin innostuin laittamaan taas tänne. Hyvää oli. Kokeilkaa ihmeessä.
Kävin minä myös opiskelijakollegani luona kahvilla kun itseltäni meinaa kahvi loppua ja pitää aamuksi säästää ettei vaan aamukahvit jää väliin. Se olisi jo kauheaa.
Luin myös aikani kuluksi blogini vanhoja juttuja. Kommenteissa aistin välillä hieman vittuilua. Hauskaa luettavaa joka tapauksessa.
Pienoiseksi piristyksekseni huomasin myös että tämän hetkinen kurssieni keskiarvo on 2,333... eikä varmaan ole kyllä ainakaan nousemassa. Voimme siis päätellä että olen paska myös koulussa. Miksei minulla ole alaa mistä innostuisin ja pärjäisin hyvin? No ei anneta sen häiritä. Satais edes lunta niin voisi pikkuhiljaa tulla sitä niin sanottua joulumieltä. Joululahjojen ja synttärilahjojen ostokin olisi edessä. Ens viikolla jos sais aikaiseksi. Onneksi enää ensi viikko täällä ja sitten pääsee viettämään lomaa ja kun kerran tässä näin iloiseksi ollaan heittäydytty niin täytyypä mainita että loman jälkeen heti ensimmäisellä viikolla on taas tentti. Olenpa taas masentuneella päällä.

Humppa Soi: Vennaskond: Igayhele oma

Willen Keittiö Osa 3


Riisivuokahässäkkä

n. 2 dl pitkiä riisejä
1 pss Herne-Maissi-Paprikaa
400 g Jauhelihaa
2 Kananmunaa
3,3 dl Ruokakermaa
Juustoraastetta
Ripaus mustapippuria

Keitä riisit ja ruskista jauheliha. Sekoita munat, kerma ja mustapippuri. Levitä riisi, herne-maissi-paprika ja jauheliha tasaisesti uunivuokaan. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja kaada lopuksi muna-kerma seos koko hässäkän päälle. Uuniin 200 asteeseen puoleksi tunniksi ja eikun nauttimaan.
Helppoa ja hyvää.

tiistaina, joulukuuta 05, 2006

"Ympärilläni avautuu lottovoittajien maa"

Koulussa väsytti ihan liikaa, vaikka oli verenpaineen mittaamisen harjoitteleminen ihan hauskaa. Koulun jälkeen sain aikaiseksi viedä tyhjät (limsa)pullot kauppaan ja ostamassa huomiseksi evästä, kun ei taida huomenna olla kaupatkaan auki. Saa nähdä millaista ruokaa saan aikaan. Jos tulee jotain hauskaa voin laittaa reseptin taas tänne. Tarkastin myös loton ja tein uuden. Ei taaskaan mitään. Kohta kaksi vuotta Mannisen kanssa meillä on ollut sama rivi, eikä ole tullut kuin kerran neljä oikein. Mutta jos sitä joskus. Lupaan tarjota kaikille blogini aktiivisille lukijoilleni kahvit jos joskus voitan oikein kunnon potin lotosta.

Huomenna olisi sitten itsenäisyyspäivä. Taitaa mennä mukavasti sisätauteja ja kirurgiaa lukiessa. Ei muuten ole liian hauskaa. No siihen se kumminkin päätyy että päivä menee netissä pyöriessä linnan juhlia toisella silmällä katsoen.

Ai niin. HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ HEINÄ!! Lahjaa en ole vielä miettinyt mutta enköhän jotain keksi.

Koulussaopittua: "Kahvilla voi käydä vaikka kesken tunnin"
Humppa Soi: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Juoksevan veden aika

Aamulenkki

Olen minä vaan viisas ihminen. Aamulla heräsin jo aikaisin, ettei tarvitse kiireellä lähteä kouluun. Manailin itsekseni kun kelloni soi ja mietin miten ihanaa olisi ollut jäädä nukkumaan. No ei siinä mikään auttanut. Lähdin kävelemään pimeään ja sateiseen ilmaan. Koululla olin n. klo 08.20. Katsoin missä tuntimme pidetään. Kävelin luokan eteen, kunnes muistin kuin flashbackina luokkatoverini eiliset sanat: "huomenna sitten alkaa vasta kymmeneltä koulu". Sitä tunnetta minkä koin ei voi sanoin kuvata. Olin sitten herännyt turhaan niin aikaisin ja mikä pahinta vielä ehtinyt kävellä koululle asti ennen kuin muistin sen. No ei siinä mitään. Takaisin kämpille ja blogille tilittämään. Ja ehtiihän tässä vielä vaikka ottaa torkut. Hyvinhän tämä päivä taas alkoi.

Koulussaopittua: "Jos koulu alkaa kymmeneltä ei kannata mennä sinne puoli yhdeksäksi."
Humppa Soi: Maj Karma: Vielä yksi asia

sunnuntaina, joulukuuta 03, 2006

Nuudeleiden kuningas ja veden ruhtinas

Viikonloppu meni muilta osin ihan normaali meiningeissä paitsi tämä surullisen kuuluisa lauantai-ilta. Ideana oli siis valmistaa AC/DC:lle ja Jonnalle illallinen kun he sitä niin kauan olivat toivoneet. No eihän se mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Ruoka oli... siis se oli... no sanotaan että... No ainakin koira söi sitä mielellään. Koska ilta oli niin tylsän tuntuinen niin päätin piristää illan kulkua kaatamalla puolet nuudeliseoksesta suoraan syliini ja siitä lattialle. Onneksi kukaan ei tajunnut ottaa tilanteesta kuvaa. Ilmeet olivat varmaan aika huvittavia. Sekä minun että muiden. No siitä saan varmaan kuulla jatkossa jopa salaattilautasta enemmän.

Mutta ei ilta muutenkaan turha ollut. Kävimme AC/DC:n kanssa uimassa. Siis oikein järvessä. Enpä ole ennen käynyt joulukuussa uimassa. Vesi oli lämmintä ja viihdyimme siellä jos ei nyt ihan tuntikausia niin ainakin sekuntikausia.

No nyt olen taas täällä yksinäisyydessä. Koulunkäynti kiinnostaa taas ihan mielettömästi. Vielä kun tämän viikon jaksaisi niin sitten viimeinen viikko olisikin jo helpompaa.

Humppa Soi: Nightwish: Creek Mary's Blood

Willen Keittiö Osa 2

Paulin Nuudelit Willen Munilla

½ pss Aasialaista nuudelia kasviksilla (tai jotain sinnepäin)
½ pss Savukinkkusuikaleita
1 pss Currynuudeleita
1 kpl Kananmuna
Hyppysellinen punaista currytahnaa

Paista aasialaiset nuudelit ja kasvikset pannulla. Ei tarvitse käyttää rasvaa. Palaa paremmin pohjaan ilman. Lisää joukkoon kinkkusuikaleet. Keitä vesi metallisessa koiranruokakupissa. Lisää veteen currynuudelit ja currytahnaa mausteeksi. Anna nuudeleiden kiehua ja lisää sekaan pannun ainekset. Kiehauta vähän aikaa ja kruunaa seos kananmunalla. Kaada vesi pois ja ruoka on valmista nautittavaksi joko lautaselta, sylistä tai suoraan koiralle.

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

Elvyttämään ja takaisin Keski-Suomeen

No niin, se on viikko taas lusittu. Kyllä on ollutkin pitkä viikko. No kouluhommia sai ainakin vähäsen tehtyä pois alta. Vielä ensiviikon kun jaksais niin sitten ei olisi kuin yksi vajaa viikko jäljellä. Niin se joululoma sieltä vaan lähenee. Tänään sain jo aukaista ensimmäisen luukun joulukalenterista. Tosin se oli vain sellainen Aamulehden ilmaisjakelukalenteri. Suklaakalenteri sitten odottaa kotona, ellei sitä kukaan ole jo ehtinyt syödä.

Kouluun pitäisi hetken päästä suunnistaa. Luvassa olisi pari-kolme tuntia elvytysharjoittelua ja jotain muutakin ensiapuun liittyvää. Sitä olen kyllä saanut jonkun verran harjoitella jo armeijassa, mutta onhan ne ohjeet taas hieman muuttuneet, eikä kertaus ole pahitteeksi. En tiedä sitten jos joskus joutuisi oikeasti sitä antamaan, että miten siinä onnistuisin. Toivottavasti sellaista tilannetta ei tule vastaan.

Palailen blogilleni taas sunnuntaina.

Humppa Soi: Nightwish: The Pharaoh Sails To Orion
generated by sloganizer.net