Myrsky repii puita...

Ohhoh, kylläpä on kaunis syksyinen keli pihalla. Lunta tulee melkein tupaan asti, ambulanssit ja paloautot vipeltävät pillit vinkuen, naama jäätyy heti kun ovea pikkuisen raottaa. Tälläisenä päivänä sitä haluaa vain olla sisällä ja käpertyä lämpöisen viltin alle, mutta ei minä olen sen verran viisas mies että lähen etsimään kahvinkeittimen pannua anopilleni Gigantista, eikä sitä edes saanut sieltä. No tulipahan kerrankin tavallista kylmempi kauppareissu.
Koulunkäyntikään ei oikein maistunut tänään(kään), vaikka ei ne nyt niin kovin tylsiä aineita olleet. Jotenkin ei vaan jaksanu. Ehkä sitten huomenna.

Koulussaopittua: "Potilas on asiakas tai potilas, riippuen eri tilanteista."

Asiaa Manniselle (ei koske Eläkeläisten Tampereen keikkaa)

Aloitetaanpa kerrankin asialla joka kiinnostaa Mannista. Menen katsomaan Eläkeläis... ei kun siis katsoin The Broodin. Täytyy sanoa että hieman olen Cronenbergiin pettynyt, ei se mikään sairas leffa ollut. Ihan hyvä kumminkin.
Päivä on muuten mennyt ihan normaalin kaavan mukaan. Kouluun, fysiikkaa, fysiikkaa, ruokailu, fysiikkaa, fysiikkaa, kahvia, englantia, kämpille, kahvia, koneelle, elokuva, koneelle, kahvia....
Mitäs sitten seuraavaksi. Mene ja tiedä.

Koulussaopittua: "Chicken Pox = Vesirokko"

Huhuista totta

Täytyy kai se tännekin nyt viimein tunnustaa että niin se vaan tämäkin mies sitten kihlautui. 19.10 se sitten tapahtui, eli tässä ollaan oltu jo yli viikko onnellisesti sormus sormessa. En aikaisemmin sitä täällä viitsinyt paljastaa, sillä halusimme sen tulevan yllätyksenä. Taisimme onnistua sillä meillä kotona ei kenelläkään ollut perjantaihin mennessä ollut hajuakaan asiasta. Reaktioita on ollut jos jonkin näköisiä. Suurin osa porukasta kumminkin suhtautui asiaan tyynesti. Poikkeuksena täytyy mainita eräs Karu Productionin luottonaisnäyttelijä. Hänen reaktionsa olivat hauskaa kuunneltavaa, melkein veti jo vertoja kesän Elemon kommentteihin.
Mutta huomenna alkaa taas uusi kouluviikko.

Loppuihan se tämäkin kouluviikko

Tänään se koittaa. Haikea luopuminen Mannisen seurasta. Mitenköhän selviän tästä eteenpäin koulunkäynnin kanssa, kun kukaan ei jää nukkumaan kämpille kun aamulla pirteänä kirmaan opintielle. Kukaan ei ole katsomassa elokuvia kun tulen takaisin koulusta. Kukaan ei käy kanssani kaupassa ja anna hyviä ostosvinkkejä. Kenen kanssa nyt juon Katkeroa. Tarkoittaako tämä sitä että voin jopa jaksaa opiskella. Tuskin mutta ainakin hauskempaa siitä tulee.
Viikonlopuksi siis suunnaksi Karstula. Ja ehkä Jyväskylässä käynti. Saa nyt nähdä millainen viikonloppu tulee. Palaan blogille taas sunnuntaina jos jaksan.

Koulussaopittua: "Herpes voi tulla myös silmään"

Willen keittiö Osa 1

Clavicularis

1 prk Chilipapuja
1 prk Säilykepaprikoita etikkaliemessä
400 g Jauhelihaa
2 siivua pekonia
4 siivua meetvurstia
Loraus ketsuppia
Nyrkillinen mustapippurisipsejä
Korkillinen sokeritonta Katkerojuomaa

Ruskista jauheliha ja pekoni ja lisää kaikki muut ainekset joukkoon ja sekoita.
Anna seoksen muhia vähän aikaa ja tarjoile kylmän Katkeron kera kynttilän valossa Vivaldin Neljän vuodenajan tahdissa.

Nautin elämästä

Ensiksi herään aamulla virkeänä edellisillan hurjista mesekeskusteluista ja pienimuotoisesta paljastuksesta. Kun sitten sain jättää Mannisen nukkumaan Crazy Frogin kainaloon niin oloni vain parani. Virkeän aamureippailun jälkeen pääsin itse asiaan. Lääkelaskujen pariin. Olo oli aivan mahtava. Kun sitten laskut oli laskettu niin pääsin iloisesti hyppelehtien takaisin kämpille ja sain kuulla että meillä onkin vielä koulua vartin päästä. Ei muuta kuin takaisin koululle ja englantia opiskelemaan. Kesken tunnin sitten sain tietää että en joudukaan ostamaan paskaa elokuvaa, sillä tenttini jäi yhestä laskusta kiinni. Uusintaan. Taitaa olla elämäni ensimmäinen kerta kun uusin jotain. Hernekeitot syötyäni kirmasin taas englannin tunnille ja pääsinkin selittämään pienryhmässä alias-tyyppisessä harjoituksessa sanan KUUMEMITTARI. Tiedätte kyllä miten. Tulin ymmärretyksi. Siinäpä tämän päivän kohokohdat. Tiedä mitä sitten vielä tässä illan mittaan tapahtuu.

Koulussaopittua: Kannattais kerrata jo laskettuja lääkelaskuja, ettei tekis virhettä täysin samassa laskussa minkä on jo aikaisemmin laskenut väärin. Ja vielä samallalailla.

Alan käydä laiskaksi

En tiedä mistä se johtuu mutta, alan pikkuhiljaa laiskistua entisestäni. Tällä viikolla koulunkäynti ei ole kiinnostanut pätkääkään ja kaikeksi onneksi huomenna on vielä lääkelaskujen koe jossa ei saa olla yhtään virhettä. Veikkaan että jo että se että menen sinne tenttiin on virhe. Lupaan ostaa jonkun oikeasti paskan elokuvan jos se menee läpi. Helppo uhota kun ei ole vaaraa. Uusinta kutsuu, perkele! Loppuis jo tämä ikuisuudelta kestävä viikko. Kaiken tämän lisäksi pitää kestää tuollaista säälittävää, karvaista poikamiestä koko viikon ja viikonloppunakin menemme ehkä Jyväskylään. Täytyypä tähän loppuun mainita vielä että eikös Kroonisten Poikamiesten pitänyt tehdä retki Jämsään katsomaan Eläkeläisiä? Mites kävi? No onneksi minä voin aina mennä katsomaan sitä Klubille. Ja kouluunkin olisi tästä vielä raahauduttava. Kiinnostaa aika paljon.

Koulussaopittua: Tällä viikolla en ole oppinut mitään, enkä varmaan opikaan.

Niin se meni

Syysloma ohi.
Kone kunnossa.
Manninen riesana.
Anatomian tentti takana.
Lääkelaskujen tentti edessä.
Elämä jatkuu.

Kohta se alkaa

Loma se jo kurkkii ovenraosta. Vain käynti koululla opettajan kanssa keskustelemassa ja sitten alkaa kauan odotettu syysloma. Taitaa blogillakin olla syysloma, mutta ehkä niin on parempi. Jos sitä syyslomalla sais hommattua kaikki mitä tarvitsen koneen kuntoon laittamiseksi ja jos sitten vielä syysloman jälkeen jaksais/osais rassata sen kuntoon, niin sittenhän tänne vasta alkaakin pas.. siis tasokasta juttua tulemaan. Paitsi tosiaan sitten alkaa armoton opiskelu. Tenttejä, esitelmiä, opiskelua ja näin ollen koulu vie kaiken aikani. No tuohon en kyllä usko itsekkään joten kyllä te joudutte minusta vielä kuulemaan. Ikävä kyllä.

Koulussaopittua: Ai niin, enhän ole vielä kouluun asti ehtinytkään.

Ennen huomista mutta eilisen jälkeen kumminkin

Huomenna pitkälle lomalle. Kyllä maistuu. Justiin äsken väsäsin kuivan koulutyön tällä rakkaalla työkalullani. Ihmeen hyvin onnistui. Hiirikin toimi suhteellisen hyvin. Jos sitä syysloman jälkeen tyhjentäis koneen ihan täysin ja aloittais niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Saa nyt nähdä onnistunko siinä. Mutta silti huomenna lomille. Olo on kuin perjantaiaamuna armeijassa, siis silloin jos ei ollut ginestä.
Yritän vielä aamulla laittaa tänne jotain... (paskaa)

Koulussaopittua: "Marie Curien sarkofagi on Pariisissa"

Alkais jo syysloma

Rakkauteni vain syvenee tätä ihanaa tietokonettani kohtaan. Aikani konetta rassattuani on tuloksena se että on kaksi windowsia. Toinen jossa kaikki toimii aikasta nihkeästi ja hiiri vielä huonommin, mutta jossa toimii netti. Ja toinen jossa netti ei toimi mutta kaikki muut toimii ihan hyvin. Voittaisin lotossa niin saisin heittää tämän paskan ikkunasta ulos ja käydä ostamassa uuden. Mutta tällä budjetilla täytyy tyytyä tähän tuomiopäivän masiinaan.

Oli tässä päivässä jotain iloistakin. Käytiin testaamassa paikallinen kebabpizzeria. Ihan hyvä ja lähellä kämppää.

Koulussaopittua: "Munuaiset liikkuu"

Rakastan tietokoneita

Niinpä. Eiliset hurjat kommenttisessiot on takana ja uusi päivä valkenee tai on jo oikeastaan jo ehtoon puolella. Koulupäiväkin on taas ohitse ja saatin jo melkein aloitettua tissitutkimustamme. Keitin perunoita. Siinä tärkeimmät. Ai niin nyt näyttää hiirikin taas toimivan.
PERKELE!!!!!
Ei toimi sittenkään. SAATANA!! Nyt alkaa menemään hermot. Täytyy sitten varmaan opetellla elämään ilman hiirtä.

Koulussaopittua: "Anafylaksia tarkoittaa anafylaksiaa"

Otsikoita on perseestä keksiä

Näin se viikko taas käynnistyy. Ostin DVD-soittimen, kun ei tällä koneella niitä leffoja jaksa katsella. (Eikä varmaan kohta pystykään, kun alkaa tuntumaan että tämä kone ei tykkää minusta)
Viikonloppukin oli ja meni. Ihan hieno viikonloppu. Huomasin myös karmean asian. Olen laihtunut viime joulusta noin 7 kiloa. Siis minä. Voitteko kuvitella. Tiedän kyllä mitä kommenttia saan, mutta ei siinä mitään. Taisin myös hävitä taas yhden salaattilautasen. Lyötiin vetoa kumpi pystyy kuuntelemaan pitempään Willen ja Jarin levyä nauramatta. Ei siinä kumpikaan kauaa pystynyt, minä ehkä aavistuksen lyhemmän aikaa.
Koulussa olikin tänään pelkästään mukavaa ainetta. Säteilyfysiikkaa. Ai että minä rakastan sitä.

Koulussaopittua: "Savolaiset harrastivat aikoinaan paljon sukurutsausta."

Punkin täyteinen ilta on päättymässä

Olipas siinä kulttuuria kerrakseen. Ensin Kumikameli veti aivan mahtavan keikan, josta päällimmäisenä jäi mieleen biisit "naapurit", "lemmikki" ja "teeskentelen tervettä". Manninen olisi ollut aivan haltioissaan, mutta ei viitsitä enää enempää kääntää veistä haavassa.

Illan toisena esiintyjänä oli Viron ramones: Villu Tamme ja JMKE. Aivan mahtavaa sekin. Siis miettikää. Punkkia viroksi. Mikä voisi olla parempaa. Ja vielä kun se veti Juicen Eesti on my mind -biisin coverina. Se tuli jo yllätyksenä.

Yllätyksenä tuli myös illan päättänyt bändi. Radiopuhelimet. En tiennyt bändistä mitään ennen tätä iltaa, mutta täytyy myöntää että oli se kyllä ihan hyvää punkkia sekin. Ja siinä vasta oli mies joka ei osaa pysyä aloillaan. Välillä oltiin laulamassa yleisön seassa ja välillä taas heitettiin mikrofoni suosiolla syrjään ja mentiin muuten vaan seikkailemaan yleisöön. Biisit olivat tietenkin vähän mitäänsanomattomia kun en ollut kuullut yhtään niitä ennakkoon, mutta yksi laulun pätkä jäi mieleen. Lause joka sopii mainiosti Kroonisille Poikamiehille: "alamäkeen on helppo taivaltaa".

Ja selvisin vielä hengissä takaisin kämpille. Nyt voinkin tyytyväisellä mielellä alkaa nukkumaan, hyvän musiikin pyöriessä mielessäni.

Kumikamelia, kumikamelia, kumikamelia ja vielä kerran kumikamelia

Tänään se päivä sitten koittaa. Illalla KUMIKAMELIN keikalle. Lähteeköhän Manninen mukaan? Ai niin joo se on Haapavedellä koulussa. No ei sitä ois varmaan kiinnostanutkaan. Mitäs muuta tähän päivään mahtuu. No eipä ihmeitä. Fysiikan koe takana ja uskoisin että läpi menee. Elämä hymyilee kunhan ei liika mieti tulevia kokoeita. Syyslomasta jouluun taitaa olla joka viikko joku koe. No ei se mitään. Jokos mainitsin että menen illalla katsomaan KUMIKAMELIA. En tainnut, joten mainitaan sitten että menen illalla katsomaan KUMIKAMELIA: menen illalla katsomaan KUMIKAMELIA. Siis KUMIKAMELIA. Jokohan Mannista vituttaa? KUMIKAMELI

Koulussaopittua: "Turvallisuuden kannalta tulee oleskeluetäisyyden mikroaaltouunista olla vähintään 50 cm."

Sadetta ja fysiikan opiskelua

Huomenna fysiikan tentti (ja kumikameli). Tarkoittaako se sitä että minun pitäisi tänään lukea sitä? Ei. Kyllä se läpi menee. Jos alankin ottamaan tällaisen positiivisen asenteen tähän koulunkäyntiin. Eihän se nyt muutenkaan niin vakavaa ole.

Voisinkin laittaa joka päivä viestieni perään koulussaopittua osion, jossa kerron joka päivän kohdalla mitä kulloinkin olen koulussa oppinut.

Koulussaopittua: "Ihmisellä on seitsemän korvaa"

Tietotekniikkaa ja ruoanlaittoa

Elämä tietotekniikan kanssa on sitten ihanaa. Tämä hiireni nyt ei oikein aina tahdo nauttivan olostaan minun kanssa. Olen aivan äimän käkenä. No nyt se toimii, joten ehkä se siitä sitten pikkuhiljaa.

Tänään kokeilin myös taas miten minua on siunattu mahtavilla ruoanlaittotaidoilla. Tein pitsaa. Aineet ostin kyllä kaikki, mutta kun aloin avaamaan tomaattimurskatölkkiä niin huomasin että eihän minulla ole tölkinavaajaa. No ei siinä mitään. Kävin äkkiä ostamassa sellaisen. No kun olin päässyt takaisin niin jo hetken päästä huomasin että eihän minulla ole myöskään leivinpaperia. Ja taas kauppaan. Loppu sujuikin sitten kuin tanssi (onko muuten kukaan Kroonisista Poikamiehistä tanssinut vanhojen tansseissa?).
Pitsasta tuli hyvää, tai ainakin syötävää.

Kakkua ja kuokkimista

Aloitetaanpas tärkeimmällä ilmoituksella: taskustani löytyy lippu Kumikamelin torstaiselle keikalle. Mitäs siihen sanot Manninen? "Teurastusta ja synkkää mieltä"

Sitten muihin asioihin. Olen nyt siis taas vuoden vanhempi. Ja kuten näyttää perinteeksi muodostua niin olin taaskin kuuntelemassa kaunista ja herkkää suomalaista musiikkia. Viime vuonna oli Viikate ja tänä vuonna oli vuorossa Maj Karma ja täytyy sanoa että ei ollut kyllä pettymys. Kyllä Herra Ylppö osaa lavalla keikkumisen.

Olipa tossa launtai-iltana myös Kroonisten Poikamiesten kokous johon pääsin kuokkimaan. Paskaahan se kokous oli, onneksi en ole enää kerhossa. No pääsin ainakin uimaan Mannisen (muut poikamiehet olivat luusereita) kanssa. Pimeää ja kylmää, mutta minkäs teet kun tarpeeksi uhoaa.

Paluu Tampereelle oli taas yhtä tyhmää kuin aina, eikä hirveästi piristänyt kun avasin koneen ja huomasin että hiiri ei toimi. No en kironnut sitä kuin eilisillan ja tämän aamun. Mutta nyt se näyttää taas toimivan, en tiedä kyllä miksi.