torstaina, lokakuuta 28, 2010

Sauna herkistää

Huomenna töihin. Aamuvuoroon. Viikonlopusta kieltäydyin vaikka rahallisesti olisikin kannattanut. Mutta minulla on hyvä syy. Kaverini tulee Tampereelta ja menemme katsastamaan Dreamtalen keikkakunnon paikallisessa rokkibaarissa. Osaankohan enää baariin mennäkään kun edellisestä kerrasta on kulunut varmaan parisen vuotta? Mutta arvatkaa tekeekö mieleni keikalle?

Nyt sitten kuuntelen Dreamtalea ja odottelen lauantai-iltaa. Maanantai ja tiistai onkin sitten taas töitä, ehkä, luultavasti, todennäköisesti.

Nyt on kuuma kirjoittaa joten jätän tilittämisen toiseen kertaan.

En voikaan vielä lähteä. Pitää mainostaa Miesten vuoroa. Kävimme eilen kaverin kanssa katsomassa sen. Odotukset oli toisaalta kovat mutta toisaalta vähän sellaiset että onkohan se nyt kaiken sen hypetyksen arvoinen dokumentti. Oli se. Kerran jos toisenkin meinasi tulla tippa linssiin ja vähän kyllä kostuikin silmäkulmat. Dokumentti elävästä elämästä. Yksinkertaista mutta niin kaunista. Käykää katsomassa tai vuokratkaa se. Minä ainakin ostan sen joskus DVD:lle.

Humppa Soi: Dreamtale: Heart's Desire

tiistaina, lokakuuta 26, 2010

Typerä ihmiskunta

Pitkästä pitkästä aikaa kirjoittelen tänne. Ja pitkästä pitkästä aikaa minua tänään otti päähän eli ärsytti suunnattomasti. Meinasin jopa saada kiinni itsesäälin herrasta että tulisi luonani käymähän. Ja mikähän tähän syynä sitten oli? Mikäpä muu kuin paperisota. Kelalta tuli kieltävä päätös työttömyystuesta. Piti vähän lähettää lisätietoja. Ja samalla sitten huomasin että työttömyyskassa asiani ovat päin persettä. Ovat kyllä ottaneet Superin maksun palkoistani, mutta tieto työttömyyskassan jäsenyydestä ei ole mennyt sinne asti. Kävin palkkatoimistossa tiedustelemassa asiaa ja sieltä sain kopion jostain ihmeen valtakirjasta ja senhän Super nimenomaan halusikin. Ajattelin että sillä asia hoituu kunnes pääsin kämpille ja huomasin että työpaikan osuus puuttuu siitä. Huomenna siis uudestaan palkkatoimistoon. Ai että minä sitten inhoan paperisotaa.

Töihinkin olin tässä taas hakenut. Oikein omalle alalleni. Mielenterveystyöhön. No enhän tietenkään sitä työpaikkaa saanut kun ei ole alalta riittävästi työkokemusta. Se siitäkin sitten. No ollaan sitten työttömänä paskana ja kuunnellaan päivästä toiseen, kun ihmiset puhuvat miten hoitajille kyllä riittää töitä ja varsinkin jos on miespuolinen. Miespuoliset hoitajat kuulemma viedään suorastaan käsistä. Minä vain en ole niihin käsiin päässyt mistä minut vietäisiin.

Suututtaa.

Myönnän kyllä että olen laiska hakemaankin töitä. Ja niiden vietävän työhakemusten kirjoittelu. Se on myös rasittavaa puuhaa. "Olen keväällä 2010 valmistunut lähihoitaja joka on ollut kesän töissä ja silloin tällöin tehnyt keikkaa ja olen paska ja laiska työntekijä. Ottakaa minut edes säälistä."

Onneksi musiikki piristää minua. Helloweenilta tulee uusi levy. Samoin Kaija Koolta. Ja Jukka Takalolta. Ja Viikatteen DVD on ennakkotilattu. Ja Helloweenin keikalle mieleni tekisi kun vain rahat riittäisi.

Olenkohan koskaan muuten lopettanut kirjoittamista tänne kesken lau...

Humppa Soi: Helloween: You Stupid Mankind

maanantaina, lokakuuta 11, 2010

ZZZ...

Minua väsyttää. Kohta menenkin nukkumaan. Ennen sitä kuitenkin kirjaan tänne jotain. Ainakin sen että nyt loppui työt. Taas. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa. Aika näyttää.

Musiikkia tekevi taas mieleni. Ayreonia haluaisin hommata lisää ja Arjen Lucassenin muitakin tuotoksia. Hieno musiikin tekijä Hollannista on hän.

Ja täytyy vielä mainita että töissä kun oli tylsää niin kaivelin työpaikan kirjahyllystä luettavaa ja käteeni osui sellainen kirja kuin Muurahaisten kapina. Ja sehän osottautui erittäin hauskaksi tapaukseksi. Tuli vähän mielen Douglas Adamsin kirjat. Yhtä kieroutunutta huumoria. Ei koskaan tiedä mitä tapahtuu kun kääntää seuraavan sivun. Pitää kyllä hommata kirja jostain käsiin ja lukea se loppuun. Parisataa sivua sitä jo ehdin lukaista.

Nyt silmät lurpsahtaa... Nukkumaan...

Humppa Soi: Guilt Machine: Green and Cream
Humpastalainattua: "Pelkään kuolemaa, en itseni takia vaan muitten. Pelkään että minun kuolemani aiheuttaa surua ja tuskaa rakkailleni"

keskiviikkona, lokakuuta 06, 2010

Keikkaa pukkaa...

Nimittäin töitä. Eilen olin iltavuorossa, tänään toinen samanmoinen. Huomenna ehkä vapaa ja sitten perjantaista maanantaihin töitä. Saa tässä kai sen verran taas tienattua että pystyy vuokran maksamaan. Oli kyllä eilen kivaa olla taas töissä, vaikka vähän ahdistikin lähteä sinne. Niinhän se aina vähän on.

Mutta nyt aion olla hurjaakin hurjempi ja päivittää vähän blogini sisältöä. Käyn linkkilistan läpi ja poistan sieltä sellaiset mitä ei enää löydy.

Huh huh. Olipas siinä hommaa. Paljon oli ehtinyt muuttua ja paljon oli myös säilynyt ennallaan. Se vähän mitä tuossa samalla lueskelin blogeja niin tuntui mukavan tutulta lukea blogeja joita ennen tuli seurattua hyvinkin aktiivisesti. Mahtavia tyyppejä kaikki. Terveisiä kaikille. Omistan seuraavan tarinan teille:



Tarina ei ole omakohtainen.

Tässä samalla olen toisella korvalla [toista korvaani olen käyttänyt kymmensormijärjestelmän apuna (en oikeasti)] kuunnellut Levykauppa äxän sivuilta ennakkokuuntelussa olevaa Minä ja Ville Ahosta. Ei mitään hajua mikä tämä on, enkä oikein kovasti ole tykännytkään kuulemastani. Välillä kyllä hymyn sain huulilleni. Kuunnelkaa Eno biisi.

Humppa Soi: Minä ja Ville Ahonen: Eno
Humpastalainattua: "Ahdistunut yksinäinen vanhapoikaeno"

maanantaina, lokakuuta 04, 2010

Vanheneminen vie hampaatkin suusta

Syntymäpäiväni (torstai) alkoi hyvin. Kävimme kihlattuni kanssa syömässä Pedrinaksessa. Oli muuten hyvää ruokaa ja täyteen tulin. Ja vielä kun ei tarvinnut itse maksaa. Kihlattuni oli ostanut minulle ruoan lisäksi Roope Ankan Elämä ja Teot kakkosen. Nyt se on jo luettu. Minä tykkään valtavasti Don Rosan tarinoista. Saa nauraa ja ihmetellä kaikkia niitä pieniä yksityiskohtia.

Illalla lähdimme sitten linja-autolla Keski-Suomeen. Ja pitihän sitä herkutella ja ostaa iso pussi karkkia matkalle. Siinä sitten karkeista ja hyvästä musiikista kuulokkeiden välityksellä nauttien matka vaikutti sujuvan leppoisasti. Otin Dumlen suuhun ja nautin sen ihanasta toffeen mausta. Ihmettelinpä siinä että mikähän kova palanen on Dumlen sekaan joutunut. Otin palasen suusta ja ihmettelin sitä. Onpa tosiaan kova toffeen palanen. Sitten tajusin kokeilla kielellä hampaitani ja kuinkas ollakkaan alavasemmalle oli ilmaantunut valtava aukko. Olin sitten puraissut paikan irti. Pahinta kaikessa oli se että tiesin nyt joutuvani oikeasti hammaslääkäriin.

Onneksi kotona oli äitin tekemää kakkua, joka on muuten maailman parasta. Onneksi hampaani ei kuitenkaan ollut kipeä missään vaiheessa. Hieman vain hidasti syömistä kun koko ajan jotain jäi hampaankoloon.

Perjantaina teimme karjalanpiirakoita. Ei varmaan tarvitse edes mainostaa miten hyviä ne olivat.

Veljenikin pyörähti ja toi minulle Serj Tankianin uuden levyn. Ihan ok levy näin ensi kuulemalta mutta pienoinen pettymys kun edellinen levy oli niin hyvä. Ehkä biisit aukeaa paremmin useamman kuuntelun jälkeen.

Lauantaina vanhempani toivat meidät takaisin Kokkolaan ja illala katsoimme vielä Officesta, Housesta ja Monty Pythonista yhdet jaksot. Loistavia sarjoja kaikki.

Sunnuntaina kävimme anopin ja kihlattuni pikkusiskon kanssa retkellä ja paistamassa makkaraa. Vähän tutkimme myös eri paikkoja missä voisi häät pitää. Yksi meillä on nyt mielessä mutta katsotaan nyt mitä tuleman pitää.

Tänään aamupäivästä kävimme pizzalla ja minä kävin Kelalle viemässä lappusen. Sitten katsoin Drag Me To Hellin ja tyttöystäväni lähti töihin. Tässä se ilta onkin sitten kulkenut Alone In The Darkia pelaillen (Kiitos Thundercat!) ja musiikkia kuunnellen.

Ja tein jotain sellaista mitä ei minusta heti uskoisi. Poljin puoli tuntia kuntopyörällä, jonka anastin veljeltäni. Meinasin kuolla. Kuntoni on äärimmäisen rapistunut. Pyydän sitä anteeksi itseltäni. En lupaa mitään mutta yritän vähän parantaa nyt tapojani.

Ja huominen aamupäivä meneekin sitten jännittäen että pääsenkö/joudunko huomenna iltavuoroon töihin tuttuun paikkaan.

Humppa Soi: Serj Tankian: Baby
generated by sloganizer.net