Tämä oli odotettavissa

Kirjoittelu blogille hiipui. No jaksoin sentään yli kuukauden kirjoitella joka päivä jotain. Ei siitä kyllä merkitystä ollut tekstien sisällölle. Päinvastoin. Hieman väkisin vääntämiseksi meni. Jatketaan siis vanhaan malliin eli kirjoittelen silloin tällöin jos huvittaa.

Viime viikolla tapahtui töissä oikeasti vakava tilanne. Koitan siitä tännekin vähän purkaa sen mitä vaitiolovelvollisuudeltani pystyn. Tekisi mieli kirjoittaa tarkasti mitä tapahtui, mutta pelaan varman päälle ja kerron yleisellä tasolla.

Yhtenä iltana viime viikolla aloitin yövuoron keskustelutuokiolla kuntoutujan kanssa. Iltavuoro oli juuri lähtenyt kotiin. Kuntoutuja käyttäytyi uhkaavasti ja yhtäkkiä tarrasi kurkkuuni kiinni aikeissa kuristaa minut. Kun en heti päässyt otteesta irti niin kävi jo mielessä että tässäkö tämä elämäni nyt oli. Kauhea tunne. Apua yritin huutaa, mutta turhaan. Kukaan ei kuullut. Jostain sain kuitenkin voimia sen verran että sain kaadettua meidät lattialle ja siinä pyöriskeltyämme pääsin irti. Juoksin huoneesta ulos ja menin kansliaan lukitun oven taakse turvaan. Kuntoutuja ei edes yrittänyt lähteä perään. Soitin 112 ja heti perään iltavuorolaiselle että voiko tulla takaisin töihin. Kuntoutuja poistui yksiköstä ja tilanne oli ohi. Loppuvuoron olinkin sitten työkaveri kanssani. Sain purkaa heti tapahtunutta hänen kanssaan ja pomo vinkkasi että työterveydessä voisi olla hyvä käydä juttelemassa psykologin kanssa.

Näin teinkin ja kai siitäkin jotain apua oli. Ainakin murruin kun tehtiin joku ihme polviin naputtelu -harjoitus jonka aikana piti palata tapahtuneeseen. Päädyttiin myös siihen että parempi ottaa pari päivää sairaslomaa kun ois ollut vielä kaksi yövuoroa edessä. Ja sitten olikin muutenkin kolme vapaata.

No huomenna alkaa paluu arkeen. Hieman ehkä jännittää palata töihin vaikka tuntuu että ihan hyvin nyt voinkin. Oli se vaan melkoinen kokemus. Eipä sitä koskaan tiedä mitä voi tapahtua.

Ruuneperin päivä

Aamuvuoro meni mukavasti vaikka aamulla väsytti ankarasti lähteä töihin. Töiden jälkeen hain lapset päiväkodista ja menimme koko perheen voimin kirpparille. Lapsillehan sieltä taas kaikkea tarttui mukaan. 

Sen jälkeen postista paketillinen leffoja (Hevisaurus, Prometheus, Alien Covenant, Predators) ja kotipizzasta päivällinen.

Ilta meni Hevisaurusta katsellessa ja Runebergin torttuja tehdessä. Ja lasten kiukuttelua kuunnellessa.

Humppa Soi: Arch Enemy - Nemesis

Ensimmäinen viikko takana

Nyt on ensimmäinen viikko takana punnerruksia ja tänään alkoi jo toinen viikko. Olen just ja just jaksanut tehdä vaadittavat punnerrukset ja ehkä aavistuksen enemmän jaksan nyt tehdä kuin viikko sitten. Sataan punnerrukseen on vielä kuitenkin matkaa. Edelleen epäilen.

Tänään oli vapaa päivä ja sain tosiaan olla ihan yksin. Se on luksusta. Kävin kirpparilla ja sieltä löytyi lapsille kirja ja pojalle yöpuku sekä yksi erikoisempi löytö. Nimittäin Tohtori Sykerö -lautapeli. Siinä oli outo sarja lapsuudesta.

Humppa Soi: Tänään olen kuunnellut aika monesti Kaupunginorkestin paria uutta biisiä. On ne vaan hyviä. Toivottavasti tulee enemmänkin uutta musiikkia.

Tulvillaan

Lunta. Sitä on tullut kiitettävästi. Hieman turhauttavaa kolata kun sais alottaa heti uudestaan. 

Yövuorot nyt takana ja toinen yö oli kyllä todella rauhallinen. Hyvä niin. Tänään päivä onkin sitten mennyt nukkuessa ja kotosalla tuusatessa.

Huomenna saan toivottavasti hetken ihan omaa aikaa kun vien lapset päiväkotiin ja vaimo on koulussa. Toivottavasti tällä kertaa auto lähtee käyntiin.

Humppa Soi: Kolatessa kuuntelin Jarkko Martikaista. Taas vaihteeksi.

Vielä toinen yö

Viime yö alkoi pienellä hässäkällä. Oli poliisia ja ambulanssia. Kaikki kuitenkin päättyi hyvin ja yöstä tuli lopulta hyvinkin rauhallinen. Sain katsoa rauhassa monta jaksoa The Officea.

Tänään luonnollisesti mennyt päivä vällyjen alla. Kohta jos söis iltapalaa ja lähtis suunnistamaan töitä kohti.

Humppa Soi: Hevisaurus - Pulkkamäkimies

Ehtiikö...

Neljä minuuttia aikaa kirjoittaa tämän vuorokauden puolella. Tapahtumia ollut paljon. 3 min. Nopeasti. Auto hajos. Lapset ei päässy päiväkotiin enkä minä nukkumaan. Iskä ja setä tulivat korjaamaan autoa. Nyt toimii taas. Poika sai aapisen ja osaa jo jonkun verran lukea. 2 min. Nyt tulee hoppu. Lopetan tähän. Öitä. Olen siis töissä tämän yön.

Humppa Soi: Autossa Klamydiaa, kotona Arch Enemya. 1 min...