Selvisin. En hypännyt rekan alle. En hypännyt sillalta alas. Parveketta ei ole josta hypätä ja ikkunan luukusta en varmaan edes mahtuisi. Keittiöveitset ovat niin tylsiä että ranteitani en saa auki. Köyttä ei ole, enkä osaisi hirttosolmua tehdäkään vaikka sitäkin on minulle yritetty opettaa, eikä kyllä ole kurkihirttäkään johon sen ripustaisi. Asetta ei ole ja vaikka olisikin niin ampumataitoni ovat niin hyvät että en osuisi varmaan edes itseeni. Kylpyamme on niin pieni ettei sinne voi hukuttautua. Lääkekaapista ei löydy kuin verenluovutuksesta saatuja rautatabletteja. Niillä ei varmaan henkeä saa lähtemään vaikka miten napsisi. Täytyy siis tyytyä vaan itsesääliin ja pään seinään lyömiseen, mutta siinäkin tietenkin käy niin että seinään tulee vaan reikä ja joudun korvaamaan sen kun vuokra-asunnossa asun.
Mikäs minut taas saa näin hilpeälle tuulelle palaamaan. No mikäs muukaan kuin koulunkäynti. Kävin nimittäin taas kokeilemassa yhtä tenttiä ja niinhän se näytti menevän kuin muutkin tentit. Kolme sivuinen tentti potilaan hoidosta. Viimeisellä sivulla oli lääkelasku joka ehkä meni jopa oikein. Keskimmäisellä sivulla oli neljä kysymystä joista osasin vastata... eikun siis enhän osannutkaan vastata yhteenkään. Ensimmäinen sivu meni sentään vähän vahvemmin. Siinä oli varmaan jotain 20 sanaa jotka piti selittää. Tiesin että ödeema tarkoittaa turvotusta. Veikkailen vaan että sillä tiedolla ei vielä taida läpi päästä.
On niin typerää aina valittaa tänne miten huono olen, mutta minkäs teet. Lupaan kehua itseäni sitten kun keksin jotain missä olen hyvä. Huomasin tänän taas sen että eihän minua oikeasti kiinnosta tämä ala yhtään, mutta eihän minua kyllä kiinnosta mikään ala joten täällä on oltava. Ja aloin oikeasti miettimään missä olen hyvä. Ei tullut yhtään mitään mieleen. Nyt tietenkin kohteliaimmat lukijat kirjoittavat että olethan sinä hyvä kirjoittamaan, mutta ei paljon lohduta kun ei sillä toimeen tulisi vaikka osaisinkin blogille paskaa jauhaa. Ja Manninen ja muut "kaverit" heittävät tietenkin jotain sellaista että olen hyvä kioskinpitäjä tai ruoanlaittaja tai syömään, mutta ei niistäkään lohdutuksen sanoista paljon iloa leviä elämääni, vittuiluhan se vaan on.
Ja mites sitten sellaiset hyvät lohdutukset että "kyllä se siitä", "luet vaan enemmän", "ota nyt vaan itseäsi niskasta kiinni". Ei paljon lohduta. Alkaa vaan ketuttamaan enemmän.
Nyt pitää lähteä koulukavereiden kanssa syömään joten että saa enempää ruikutustani lukea. Palaan vasta sunnuntai-iltana takaisin blogille. Keksikää sillä välin missä olen hyvä ja kertokaa kun en tiedä itse sitä.
Humppa Soi: System Of A Down: Kill Rock'n Roll
Humpastalainattua: "So I felt like a biggest asshole"
12 kommenttia:
No voi prkl tarviiko sitä olla hyvä kunhan saa työn mistä rahaa tullee.
Kyllä, Wille. Olet todellakin blogistanian kruunaamaton draamaguningatar.
Koitas nyt hei ottaa se pää sieltä pehvasta. :)
PATUT! Tarvitseeko sanoa enempää?? Sanon kuitenkin, olet haka(la) iskemään patuja ja muitakin eri-ikäpolvien miehiä...Joko vit...siis helpottaa enemmän.
Ja tuo aloitus oli oikeesti hienointa mitä olet saanut ikuna kirjoitettua tänne pumpulipesääsi! henry the Great!!
En yritä lohduttaa, kun en kuitenkaan osaa. Mutta sait päähäni soimaan tuon Systemin biisin vain kirjoittamalla sen lauseen postisi loppuun. Kiitos :)
Älä kehtaa ruikuttaa.
Onko muka olemassa asioita joissa olet oikeasti hyvä? Ei taida olla.
Ei ainakaan itsesäälissä rypeminen! Mää voin kumota sun koko vuodatuksen yhdellä lauseella. Mulla ei oo naista. Kappasvaan kummalla meneekään huonommin?
Ja mä voin lisätä Mannisen lausuntoon sen, että mulla ei oo naisen lisäksi asuntoakaan.
Sulla menee todella huonosti Wille!
Ne kolme ruoka-ainetta (kyllä, olen palannut virtuaalitodellisuuteen :D):
hmm...
-riisi
-kanaa
-persikka
Ole hyvä :)
"No älä nyt..."
"Otappa nyt itseäsi niskasta kiinni..."
"Ajattele nyt järjellä..."
"Ota pari kaljaa niin kyllä se siitä..."
Lähetä kommentti