tiistaina, tammikuuta 30, 2007

Ei mitään naurettavaa

Pakko kirjoittaa ja ottaa kantaa tähän blogeilla vierailevaan vitutukseen ja masennukseen. Tuntuu olevan aika paljon liikkeellä. Miten minä tähän sitten vastaan. Odotatte varmaan että isken omat itsesäälissä rypemiseni tähän kilpailemaan muiden juttuja vastaan. Ehei. Minua ei edes vituta. Koulutöitäkin olisi enemmän taas kuin jaksaa pieni röntgenhoitajaopiskelija tehdä. Portfoliota, ryhmätyötä, esseen tynkää, uusinta kokeeseen lukua, tenttejä, näyttökokeita, tulosten jännäämistä, tylsiä tunteja, teoriaopetusta, johdatusta tutkivaan työotteeseen, rahatkin lopussa, yksinään kämpillä märehtimistä, flunssa tulossa... Ja silti. Ei vituta. Ei masennusta. Ei itsesääliä. Ei stressiä. Mitäs tähän tuumaatte. Olenko menettämässä viimeisiäkin järjen rippeitäni?

Blogeiltaopittua: "Ekstrovertti, ulospäin suuntautunut"
Humppa Soi: Finlanders: Ihana Ilta

10 kommenttia:

manninen kirjoitti...

Haista Wille Wittu

Wille kirjoitti...

Ottaakaa te ilo irti elämästä.

Anonyymi kirjoitti...

Go go Wille,oikee asenne. Poikamiehet vois ottaa mallia ;) :D

Akkiki kirjoitti...

Mullakin on lyhyitä hyviä hetkiä, kunnes eri tilanteet tai ihmiset saa vitutuksen nousemaan... Jos olisin ympäristööni tyytyväinen, voisin varmasti enemmän nauttia tästä elämästä. Tosin aina kun kerron asiasta, joka on saanut mieleni kohoamaan, joku pistää aina paremmaksi. Onko tämä tahallista terrorisointia, etten vaan koskaan voisi olla iloinen muutamaa hetkeä kauempaa... Kun toisilla menee aina paremmin. Onneks mulla on ihaniakin ihmisiä ympärillä :D

Akkiki kirjoitti...

Tyhmä maailma, tyhmä talvi, tyhmä kylmyys, tyhmä itsekeskeisyys. Vittu minä minä minä... Anteeks. Pakko saada purkaa tää turhautuminen johonkin, etten räjähdä kappaleiksi näillä turhilla tunneilla!!! Etten vaan häiritse vierustovereita...

Akkiki kirjoitti...

Kun ne on niin tärkeitä ihmisiä ja niitten elämä on nastaa. Etten sotke tätä luokkaa rumilla lihakimpaleilla ja verellä.

Anonyymi kirjoitti...

Akkikille:
Viha ja katkeruus ovat yhtä voimakkaita tunteita kuin rakkauskin, Ei vihaa ja katkeruutta kannata purkaa vaan valjastaa ja jalostaa.
Kyllä se siitä!

Anonyymi kirjoitti...

Vastavierailulla :) Hieno kuulla ettei ketuta! Kaikki opiskelijaelämän hienoudet on sulla olemassa, ja silti jaksat olla iloinen. Miten tuo tehdään?? Miten olla hajoamatta kaiken alle?? Huooh.

Wille kirjoitti...

Siitä vaan. Pura Akkiki vitutuksesi täällä, kun kerran minulla ei juuri nyt tunnu siihen aihetta olevan.

Wille kirjoitti...

Ja Adalmiina. En tiedä itsekään mistä tämä johtuu. Kerron kyllä jos syyn tietäisin.

generated by sloganizer.net