perjantaina, toukokuuta 22, 2009

Jag går till landet

Viikko vihdoin takana ja enää kaksi viikkoa harjoittelua. Kyllä se siitä. Tällä viikolla tein jotain sellaistakin siellä mitä en ole aikaisemmin paljon harrastanut. Minä nimittäin ratsastin. Kaikkeen sitä joutuukin. Olihan sieltä konin selästä komia katsoa maailmaa mutta pakarathan siinä helläksi tulee jos pitempään harrastaa.

Nyt lähdenkin viikonlopuksi maalle vähän puutarhatöihin. Ja saunaan. Sitä olen taas kaivannut.

Ei tässä tämän ihmeempiä taaskaan. Ihastunutkin olen. Jollen vallan rakastunut. Kehtaanko edes kertoa mihin. Kerron silti. Nordmaniin. Aivan mahtavaa musiikkia. Kaksi levyäkin laitoin jo tilaukseen. No kuunnelkaa itse. Ja jos tätä joku nyt jaksaa vielä lueskella niin kertokoon kumpi biisi parempi ja miksi.



Vandraren



På mossen

Elämässäopittua: Korpiklaanilta tulee taas uusi levy. En pysy perässä.

11 kommenttia:

Minja kirjoitti...

Molemmat oli hyviä, mutta Vandraren tuntui ehkä aavistuksen paremmalta, koska se oli ennestään jo tuttu ja jäi mieleen paremmin. :)

Henu kirjoitti...

Oih, Vandraren ♥
Melodia iskee.

Mimmu kirjoitti...

Mäkin tykkään Vandrarenista! :)

Thundercat kirjoitti...

Vandraren on parempi.. toinen ihan ok mut ei jääny mitenkään mieleen.

Jensku kirjoitti...

Nordmanin Vandraren on kyl TOSI hyvä!

Tiina kirjoitti...

Mä äänestän tuota jälkimmäistä, koska Vandraren on jo niin kuultu.

Hehkuvainen kirjoitti...

Vandraren!

Toivottavasti maalla oli mukavaa :).

Wille kirjoitti...

Vandrarenhan on suosittu. Kiva että uppoaa hyvä musiikki kansaan.

Herra käsi kirjoitti...

"On aivan sama minne kuljet ratsumies, on aivan sama missä päättyy elon ties"

Wille kirjoitti...

Ei kai Mannisella ole ollut tylsää?

manninen kirjoitti...

Ei kun en vaan jaksanu kirjautua sisään

generated by sloganizer.net