sunnuntai, helmikuuta 10, 2008

Humpattu on


Nyt pieni muotoinen selitys on poikaa eilisen tapahtumista. Päivähän meni iltaa odotellessa ja lauluja lauleskellessa. Illalla sitten lähdimme hyvissä ajoin Pakkahuoneelle ja olimmekin melkein ensimmäisenä paikalla. Siellä sitten tapoimme hiukan aikaa niitä ja näitä jauhaen kun sitten entinen luokkakaveri (miespuoleinen) tunnisti meidät ja tuli juttusille. Ja siitä sitten jouduimme sortumaan myös säpinöihin kun menimme hänen kanssaan kahden muun entisen luokkakaverin (naispuoleisen) seuraan. Vaihdeltiin kuulumisia ja jopa halattiin. Taisipa toinen niistä siinä kehua hiuksianikin joten aika paljon taisi olla alkoholia jo tyttösellä veressä.

Tilanteesta selvisimme kuitenkin ulos kun illan lämppäribändi kapusi lavalle. Evil Kangaroo. Siirryimme lavan lähelle seuraamaan että millainen bändi on kyseessä. Ihastuin kyllä heti. Pelleasuun pukeutunut laulaja osasi homman kyllä omalla persoonallisella tavallaan. Musiikki oli jännää. Kevyttä taidemusiikkia tai ainakin jotain perinteisemmästä rockista poikkeavaa. Juuri sellainen bändi mikä toimii livenä äärimmäisen hyvin.

Kun kengurut olivat lavalta pomppineet pois niin seurasi lyhyt roudaustauko ja yleisö virittyi jo kovasti humppaa odottamaan. Kun roudaukset oli roudattu lavalle saapui joku äijä ja yleisö räjähti huutamaan humppaa. Mies kuitenkin alkoi jakamaan jotain kyykän palkintoja eikä yleisöä se tuntunut kiinnostavan yhtään kun humpan kaipuu oli niin kova. Lopulta odotus palkittiin ja mies lopetti sen joutavan kisan palkitsemisen ja Eläkeläisten keikka oli lähempänä kuin koskaan. Yleisö mylvi.

Ei mennyt kauaa kun humppaveikot lavalle astelivat soittimiensa äärelle ja sitten räjähti. Harvoin on sellaista menoa. Yleisö oli mukana koko sydämestään. Kyllähän siinä itsekin ehkä hieman innostui mukana. Letkajenkkaa tuli tanssittua yleisön seassa useaankin otteeseen. Tuntui että kaikki olivat yhtä isoa kaveriporukkaa. Lämmin siinä kylläkin tuli kun puvun olin päälleni laittanut (tietenkin Eläkeläisten keikalle). Saimme kuulla kaikki perinteiset humpat ja hyvinhän Eläkeläiset vetää, ei mitään valitettavaa. Välispiikitkin olivat kohdallaan kuten aina. Kaikki hyvä kuitenkin myös loppuu aikanaan ja niin humpatkin ja Onni Varis käskikin jo kaikkia painumaan Hervantaan. Me emme Hervantaan lähteneet vaan kämpille suunnistimme kun ensiksi siitä tungoksesta ulos pääsimme. Kyllä oli mukavan väsynyt olo kun viimein sitten sänkyyn sai romahtaa.

Tälle päivälle ei sitten mitään suunnitelmia sitten olekaan. Jos viettäis sen ihan rauhassa.

Humppa Soi: Evil Kangaroo: Escapegoat
Humpastalainattua:"Smack!, Whack!, Kaboom,Crack!"

Elämässäopittua: Ultrastarissa kun laulaa My heart will go onin alasti niin saa paremmat pisteet.

P.S. Kumpikohan voitti minun ja Henun säpinäkisan?

Edit Klo 14.45: Nyt on kuvakin mun komeasta letistä, eikös Tiina joskus halunnut sen nähdä?

12 kommenttia:

Thundercat kirjoitti...

siellä vaan ryhmäseksiä harrastetaan yleisön kanssa

Wille kirjoitti...

Kyllä meillä melkein kaikilla oli sentään vaatteet päällä.

Thundercat kirjoitti...

komea kuva :)

Tiina kirjoitti...

Hei, hiukset! Uuh, mieletöntä!
Ei paha ollenkaan. ;)

manninen kirjoitti...

Määkin haluun tollaset naisteniskukiharat...

Anonyymi kirjoitti...

Oi ko söpöt hiukset.

Wille kirjoitti...

Kiitos kehuista. Vai onkohan nuo vittuiluksi tarkoitettu?

manninen kirjoitti...

Kateelisten huutelua...

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Onko toi oikeesti sun tukka?????!!!! Viimeks ku sut näin ni sulla oli siili! Ja muutenkin oot muuttunu!

Terkkuja!

-S-

Wille kirjoitti...

Ikävä kyllä on. Ja muutoskin on varmaan tapahtunut vain huonompaan.

Anonyymi kirjoitti...

komee fleda! ihan oikeesti, ei vittuillen :) ja eläkeläiset on aika mieletön, legendaarisimpana humppamaraton provinssissa -03 tai jotain. huh, aikamoista.

Wille kirjoitti...

Kiitos! Ja tuosta humppamaratoonista olen kuullut ja harmittaa kun en paikan päällä ollut seuraamassa.

generated by sloganizer.net