perjantaina, marraskuuta 02, 2007

Herkkää taistelua

Tiinan lanseeramaan perjantaibatleen otan taas osaa ja tällä kertaa kun herkällä päällä olen niin laitan kaksi omaa herkkää suosikkiani. Itse en osaa sanoa kumpi on parempi mutta sanokaa te vähäiset lukijani mitä mieltä olette kappaleista.

Sonata Arctica - Shy (Harmi kun tästä ei ole tehty kunnon videota)




While Your Lips Are Still Red - Tuomas Holopainen/Marco Hietala eli melkein Nightwish

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nyt ei kyllä pysty... Liian hapokasta...

Siirrän omat battleni johonkin muuhun viikonpäivään, koska totesin pe-la-su osanoton olevan tosi nihkeää.

Wille kirjoitti...

Alkuviikko sopisi ehkä paremmin kyllä näille battleille kun perjantaisin monesti lähtee viikonlopun viettoon eikä pääse niin keskittymään musiikillisiin otteluihin.

Anonyymi kirjoitti...

Jälkimmäinen on parempi
(on muuten suhteellisen ällöhempeetä musiikkia).

Anonyymi kirjoitti...

Jälkimmäiselle lämpenen enemmän. Vaikkakin Sonata on aivan ihana. Mutta näin tällä kertaa.

Hauskaa viikonloppua!

Anonyymi kirjoitti...

Pakko vielä sanoa, että ihan pimeätä maata hangessa tuolleen ilman pipaa! Ihan pahaa teki. Kaulahuivejakaan ollut!

Äänestäisin, jos osaisin päättää kummasta tykkään vähemmän. Ihan kuin olisit valinnut nämä biisit teemalla, että mitä Tiina ei voi sietää. :D :D :D

Wille kirjoitti...

Anni: Välillä haluaa kuunnella jus tällöhempeetä.

Mimmu: Hauskaa viikonloppua sinnekin!

Tiina: Riittää kun laitan sellaista mistä itse pidän niin todennäköisesti sinä et pidä.

Wille kirjoitti...

Osasinpas kirjoittaa taas. "Jus tällöhempeetä." Välilyönnin olis voinu laittaa oikeaankin paikkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Jaahas. Nämä oli näitä pimeiden syysiltojen kaihomielikappaleita. Tuo almost Nightwish oli tunnelmallisempi. Vastaan sen. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Olihan meillä jotain yhteistä...
Ainakin Megadeth. :D

Wille kirjoitti...

Niin ja vastakohdat täydentävät toisiaan vai miten sitä sanotaan.

Anonyymi kirjoitti...

Kuulin kummankin biisin nyt ensimmäistä kertaa, mutta valinta on aika helppo. Ääneni menee ilman muuta Tuomakselle ja Marcolle. Kaunis kappale. Ja Tuomaksen soitto on aina yhtä mukavaa kuunneltavaa. Minä pidän. Ja extrapiste Tuomakselle epämusiikillisista syistä. :)

generated by sloganizer.net