Postaukset alkaa jo nyt toistaa itseään. Taas on yöllä valvottu pojan kanssa ja nyt väsyttää.
Äsken lueskelin vanhoja sähköposteja ja nehän toivat paljon muistoja mieleen. Paljon on ihmisetkin vaihtunut tuttavapiirissäni Tampereajoista. Hieman haikeaa. Kyllä sitä ihmiselämään mahtuukin monta erilaista ihmistä matkan varrelta. Ja jokainen omalta osaltaan jättää jäljen omaan elämään. Koulukaverit, työkaverit, blogikaverit, ystävät, sukulaiset... Vaikka välillä väsyykin muihin ihmisiin ja haluaa olla vaan aivan yksin niin olen kiitollinen siitä, että tulen toimeen niin hyvin erilaisten ihmisten kanssa.
Laitetaan tuo pohdinta väsymyksen piikkiin. Samoin kirjoitusvirheet joita en jaksa korjata.
Humppa Soi: Nyt ei soi mikään. Aamulla soi Haloo Helsinki! Taas.
2 kommenttia:
No mutta täällähän myö silti ollaan. Yhä.
Mukava kun ootte vielä mukana :) Itsehän tässä olenkin etääntynyt. Sekin on kivaa, kun vaikka olisi pitkäänkin pitämättä yhteyttä kavereihin, niin sitten kun näkee taas niin tuntuu kuin ei olisi oltukaan erossa.
Lähetä kommentti