Silmät uhkaavat painua kiinni. Minulla. Pojalla on jo silmät ummessa vaikka välillä ähinää, tuhinaa, kääntyilyä ja tutin lutkutusta kuuluukin. Istun pinnasängyn vieressä ja mietin joko uskaltaisi lähteä vai kuuluuko rääkäisy heti kun nousen.
Viime yö oli raskas. Poika nukahti illalla hyvin, mutta kahdelta jo heräs. Vaimo meni aluksi rauhoittelemaan. Vähän vaille neljä vaimon pinna oli palanu ja minä jatkoin. Puoli kuudelta luovutettiin ja lähdettiin ajelulle. Autoon poika lopulta siinä kuuden aikoihin sammui. Seitsemältä heräs taas, mutta nukahti uudestaan ja nukkui puoli kymmeneen.
Ja nyt päiväunien kanssa meinas olla sama homma. Nyt onneksi vaikuttais nukkuvan. Voi kun nukkuis nyt hyvät päiväunet sentään.
Odotan sitä päivää että poika nukkuis yöt kunnolla...
Humppa soi: Itkuhälyttimen musiikki loppui juuri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti