torstaina, maaliskuuta 19, 2015

Hieman uutta elämääni

Kolme kuukautta siinä vierähti kuin huomaamatta, kun viimeksi tänne raapustelin. Syitä en lähde erittelemään. Laiskuushan se vain. Ja kun kone on ollut vintillä niin ei iltaisin kun eniten on aikaa niin jaksa sinne kavuta. Nyt kuitenkin on ajat muuttuneet ja hommasimme ainakin nyt kokeiluun alas langattoman verkon ja jos tämä toimii niin hyvin kuin vaikuttaisi niin kone jäänee alas ja kynnys kirjoittaa on pienempi. Toivotaan näin.

On kyllä mukava kirjoitella oikein näppäimistöllä eikä älypuhelinta tökkimällä. Näin ajatus pääsee paremmin lentoon. Älypuhelimesta vielä sen verran että Lumiani ei halunnut aamulla herätä. No yritin siinä sitä buutata, mutta ei auttanut. Netistä katoin ohjeet johonkin perusteellisempaan buuttaukseen ja kas, siihenhän ilmestyi ruutuun tekstiä että pitäisi asettaa levy sisään. No sehän onkin helppo homma noin niin kuin puhelimeen. No päätin viedä puhelimen huoltoon ja siinähän oli takuutakin vielä jäljellä. Mies liikkeessä sanoi ettei ole kyllä aiemmin moista ongelmaa nähnyt. Puhelimeni lähti huoltoon ja minä sain varapuhelimen käyttöön. Nyt vain odotellaan. Harmi vaan kun meni kaikki kuvat ja yhteystiedot sun muut. Kun ei tietenkään osaa mitään varmuuskopioita käyttää.

Nyt olisi toisaalta mainio tilaisuus kokeilla olla ilman jatkuvaa puhelimen näpertelyä, mutta tuskinpa maltan. Jos nyt kuitenkin vähentäisi sitä joutavaa jatkuvaa selailua. Ihmeen koukuttava tullut tuosta puhelimesta.

Nyt on myös oiva hetki muutenkin elvyttää tätä bloggailua. Enkä tarkoita nyt tulevia vaaleja. Politiikkaa täällä en paljoa puhu. Elämässäni nimittäin on tapahtumassa muutos. Tai sanotaanko että työelämässäni. Vaihdan työpaikkaa. Ainakin hetkeksi. Lähden nuorten pariin tekemään työtä. Virkavapaata otin nykyisestä työstä elokuun loppuun asti. Sitten näkee miten siitä eteenpäin. Tuleva työ on kyllä täysin erilaista nykyisen kanssa. Onhan tässä mummoja ja vaareja tullutkin jo melkein viisi vuotta hoidettua, joten onhan se ihan tervettä lähteä välillä nuorten pariin.

En kyllä ollut suunnitellut mitään työpaikan vaihtoa, mutta kun eräs viikonloppu yksi tuttu mainitsi, että heillä olisi paikka auki ja se ei tule edes mihinkään julkiseen hakuun niin ajattelin kokeilla. Eräs tiistai sitten soitin sinne ja heti seuraavana päivänä oli työhaastattelu. Sitä hieman jännitin, kun en aikaisemmin ole oikeastaan edes ollut työhaastattelussa. Se meni kuitenkin ihan hyvin tai ainakin olin oma itseni. En uskonut kuitenkaan paikkaa saavani mutta jo seuraavana päivänä soittivat että saisin tulla heille töihin sitten kun pääsen ja jos vielä kiinnostaa.

Sain sovittua työpaikan kanssa virkavapaasta ja sain vielä pitää pari viikkoa lomaa ennen uuteen ja ihmeelliseen astumista. Kesälomanhan muuten menetin tai no lomapäiväthän jää tietenkin talteen. Eipä tuo kyllä haittaa kun saa kokeilla jotain uutta ja saa unohtaa vanhan työn ainakin hetkeksi aivan täysin.

Mutta nyt alkaa kädet jo väsyä tähänkin naputteluun joten lopettelen tällä erää tähän. Hei hei.

Humppa Soi: Tiski- ja pyykkikoneen äänet sekä autojen äänet ulkoa. Muuten on hiljaista.


2 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Hienoa!
Jos mä olisin yhtään hoitoalalle taipuvainen, niin tekisin varmaan mieluiten töitä just nuorten kanssa.
Vaikka tärkeäähän se vanhusten kanssa työskentelykin tietysti on.

Wille kirjoitti...

Vaikea sanoa vielä kumpi on mieluisampaa. Vanhusten kanssakin olen kyllä viihtynyt. Vanhusten hoidosta vaan jatkuvasti purnataan.

generated by sloganizer.net