torstaina, marraskuuta 27, 2014

Minkkiturkkia ootellessa

Karstulassa tosiaan kävimme alkuviikosta ja mukavaa oli. Saimme jopa hieman yhteistä aikaa vaimon kanssa kun vanhempani leikkivät pojan kanssa. Keskustassakin pyörähdimme ja olipas se muuttunut. Pitäis joskus oikein ajan kanssa käydä verestämässä muistoja.

Karjalanpiirakoita teimme ja saunoimme. Molemmat maistuivat. Ja maanantai-iltana anoppi soitti, että meillä on näköjään uusi lemmikki. Oli nimittäin minkki mennyt meidän autotalliin syömään kissan ruokia. Ei kuitenkaan onneksi kissalle ollut tehnyt mitään. No toinen kisuhan on kyllä ollut jo muutaman viikon kateissa. (Heh, kissa kateissa.) No se on kyllä luultavammin jäänyt auton alle, kun tuossa on iso tie niin lähellä.

No eilen kun palasimme niin otimme kissan sisälle, hain loukun läheiseltä minkkitarhalta ja nyt vain odotamme tulisko uudestaan, että saatais kiinni. Vielä ei ole näkynyt.

Neuvolassakin eilen kävimme ja oli poika hyvin käyrillä ja osasi temput mitä pitikin.

Tänään sitten iltavuoroon ja siellä oli mukava työkaveri, niin sujui ilta vallan mainiosti.

Nyt taas sormet väsyy älypuhelimen näppäilyyn joten moi moi.

Koiraa kusettaessa humppa soi: Juliet Jonesin Sydän - Käymme yhdessä ain

Humpastalainattua: "Kuolkoon saatanan kantturat hei hei."

Ei kommentteja:

generated by sloganizer.net