Valoisaa kun lähdin, pimeää kun palasin

Kävellessäni uusinnan jälkeen prismaan mieli niin maassa, että lähes leukani viistää kadulta tupakantumpit pieneen ja mitättömään parran sänkeeni, ajattelin miten kiva olisi kämpälle päästyäni kirjoittaa blogille että uusinta meni hyvin ja että elämä hymyilee minulle. Niin ei kuitenkaan pysty tänne kirjoittaa koska se ei mennyt taaskaan aivan nappiin se minun uusintakokeeni. Onkohan tämä jotain kohtalon pilaa että kun luen kerrankin tenttiin oikein viikkokaupalla ja ajatuksen kanssa niin käy taas näin. Tosin pienen pienen pienen pieni mahdollisuushan on että se meneekin läpi, mutta en oikein jaksa siihenkään luottaa.

Että Hyvää Ystävänpäivää vaan kaikille. Itse en olekaan vielä toivottanut sitä kuin tekstiviestillä sille kaikkein tärkeimmälle ystävälleni. Olisihan se ollut kiva laittaa oikein postikortilla ystävänpäivätoivotukset mutta en saanut sitäkään aikaiseksi. Ajatushan se on silti tärkein.

Älkääkä pelätkö että alan täällä nyt sitten ruikuttamaan tämän vastoinkäymisen jälkeen. Yritän ainakin kaikin puolin päästä eroon tavasta valittaa asioista. Onhan minulla loppujen lopuksi asiat kuitenkin ihan hyvin.

Humppa Soi: Viikate: Koulutie on hiljainen