Lauantaina kävimme vaimon kanssa kahdestaan Vaasassa. Ensiksi haimme pizzat paikallisesta pizzeriasta ja menimme vaimon veljen (ja tässä välissä kesken kirjoituksen korjasin hinausauton tytölle) asunnolle niitä syömään. Asunto oli hieno ja varsinkin maisemat komeat, kun keittiön ikkunasta näkyi vankila.
Mahat täynnä olikin hyvä lähteä etsimään Ritziä. Se löytyi helposti, mutta parkkipaikka ei. Meni vähän tiukille, mutta ehdittiin. Eipä tarvinnut kauaa odottaa, kun lavalle asteli mies koskettimien ääreen. Kauniin soiton jälkeen lavalle asteli toinen mies joka alkoi laulamaan Vandrarenia. Ja pian perässä tuli kolmas mies soittamaan jotain ihmeellistä kansansoitinta ja nainen huiluineen. Ja kylläpäs oli kaunis keikka Nordmanilla. Mahtava ääni laulajalla ja hyviä biisejä. Vandraren tuli vielä encoressa uudestaan ja hyvin sopii kappaleeseen rauhallisempi sovitus. Ainoa miinus oli välispiikit, kun en ymmärtänyt niistä mitään. Ruotsi kun ei ole vahvuuteni. Vaimo kyllä keikan jälkeen kertoi mistä noin suurinpiirtein höpöttelivät.
Keikan jälkeen kaupasta karkkia ja Kokkolaan. Lapset anoppilasta ja kotiin nukkumaan.
Eilen sitten päätimme lähteä appiukon mökille saareen. Pitkälle emme mökkitietä ehtineet ajaa kun väistin vastaantulevaa ja tie olikin hieman liukas niin eturengas liukui penkan puolelle. Ja siinä sitä oltiin. Onneksi useampikin mökkiläinen oli liikkeellä ja saatiin apua. Traktorilla vetämällä lopulta nousi auto penkasta ja päästiin jatkamaan matkaa.
Oli jotenkin jännää ajella meren jäällä. En olekaan aikasemmin ajellut. Mökillä perinteisesti paisteltiin makkaraa. Kivaa oli.
Siinäpä tämänkertaiset kuulumiset. Katsotaan kirjoittelenko vielä jotain ennen kuin perjantaina lähden Tampereelle.
Humppa soi aina vaan harvemmin kun näitä kirjoittelen. Hallataria vois kuunnella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti