Iltaa arvon lukijaiseni. Mistä tänään puhuttaisiin?
Tyhjää lyö mieleni taas kerran. Onkohan asian laita tosiaan niin, että näin aviollisena minun blogille avautumisen tarve on tyystin kadonnut? Voipi olla. Ensinnäkään minulla ei ole niin paljon sellaista luppoaikaa kuin silloin blogini kulta-aikana. Silloinhan minulle ei ollutkaan juuri muuta elämää.
Toinen syy on kenties se, että nyt minulla on joku jonka kanssa pohdin ja höpöttelen lähes kaiken mitä mieleeni tulee. En tarkoita pelkästään niitä vakavia asioita vaan myös niitä hölmöjä juttuja mistä ennen ehkä kirjoittelin blogille. Jos nyt minulle tapahtuu jotain hassua, josta halajan kertoa jollekin niin kerron sen luonnollisesti vaimolleni. Näin ollen en oikein osaa jakaa näitä tapahtumia sitten vielä uudestaan blogilla.
Toki haluaisin tänne avautua erinäisistä asioista, mutta sitten kun istun koneen ääreen ja avaan bloggerin niin ajatukset katoavat päästäni. Sitä ei oikein olekaan mitään sanottavaa. Toisaalta. Eihän minulla useastikaan tänne mitään asiaa ole ollut. Olen vain kirjoittanut mitä päähän pälkähtää ja nyt kun ei pälkähtele niin kirjoitan siitä kun ei pälkähdä. Sekavaa, eikö totta? Pälkähtää on hauska sana. Tykkään hauskoista sanoista ja niillä kikkailulla. Onneksi myös vaimoni tykkää siitä, muuten hänen elämänsä olisi varmasti yhtä tuskaa, kun koko ajan höpöttelen jotain ihmeellisiä assosiaatioitani.
Tämä sanoilla kikkailu viehättää minua myös musiikissa. Kaija Koon biiseissä on hauskoja sanoa ja lauseita kuten moottorilinnuntie ja unihiekkamyrskylyhtypylväs. Samoin Jukka Takalolla. Ja Viikatteella.
Nähdään taas.
Humppa Soi: NMB - Kaukana poissa
Humpastalainattua: "No minä tässä, tuhlaajapoika."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti