Mitä peliä se tämä tämmöinen on tuumasi Wille kun huomasi bloginsa olevan tekstejä vailla. Laiskuusko lienee iskenyt vai tylsyys vai sanoittelun unohtaminen? Vai onko nuoriso-osaston humu vienyt miehen mennessään?
Ehkä kaikki nämä tai sitten ei mikään näistä ole syynä sille miksi tyhjyys paistaa läpi blogin vihreän kuosin. Nyt olen kuitenkin pitkästä aikaa asiattomuuden eli pastan jauhannan äärellä. Dingon tribuuttilevy jonka 4 eurolla Anttilasta mukaani rohmusin soi taustalla ja sisuaski pöydällä tyhjenee uhkaavasti.
Aikani alkaa osastolla vähenevän. Maanantaina on loppuarviointi ja viimeisen viikon ensimmäinen päivä. Lyhyitä päiviä luvassa ja perjantai vapaa. Ei haittaa lainkaan tällainen asetelma. Mukavaa on ollut, sitä kiistä en. Paljon uutta asiaa tullut vastaan. Päällimmäisenä ehkä se ettei teinit (13-18 vuotiaat) psykiatrisella osastolla ole lainkaan hassumpaa seuraa. Heidän kanssaan on mukava pelata skip-boa, rummikubbia tai vaikka biljardia. Tai sitten ihan vaan olla ja jutustella. Huumorin kukatkin välillä pääsevät nostamaan päätään varsinkin sitten hoitajien seurassa. Toki välillä vähän ahdistaa kun tuntuu että pitäisi osata jo niin paljon esim. lääkkeistä sun muista ja kun samalla osastolla oleva sairaanhoitajaopiskelija tuntuu osavan kaiken. En jaksa kuitenkaan ressata. Enhän minä harjoittelulta kuuta taivaalta tavoittakaan vaan lähinnä sen että näen millaista on olla psykiatrisella osastolla töissä.
Eilen meinasi iskeä ärtyisyyskohtaus. Joka minut tuntee niin tietää mihin minulta eniten menee hermot. Tekniikkaan. Tieto sellaiseen. Aloin kirjoittamaan oppimispäiväkirjaa kun huomasin että ulkoinen kiintolevyni ei päästä pihaustakaan. Sinne meni koko neljän viikon päiväkirjani. Epäilen kuitenkin että siinä on vain johto vioittunut ja jos uuden sellaisen jostain löytäisin niin saattaisin pelastaa tärkeät tietoni. No ei siellä mitään kovin tärkeää onneksi ollutkaan. Musiikkia toki paljon mutta sitä saa aina lisää ja kun eniten kuitenkin kuuntelen ostamiani levyjä.
Eilen kävin illalla katsomassa The Roadin ilmaiskonserttia. The Roadhan on vanha gospelrockbändi ja tykkäsin kuulemastani.
Tänään olisi suunnitelmissa mennä lauleskelemaan ehkä singstaria ja pelaamaan vaikka jotain lautapeliä.
Mitäs muuta rustaisin. Elämässäni ei mitään kovin uutta ole tapahtunut. Siinä se rullaa eteenpäin ja olen siihen tyytyväinen.
Sitten loppuun kysymys lukijoiltani jos sellaisia vielä löytyy.
Kuinka monta musiikkitallennetta minulla on? Jos lasketaan mukaan CD:t, Singlet, LP:t, DVD:t.
Humppa Soi: Lordi: The House
Humpastalainattua:
"I had to pick it back
Carried you inside
You looked like something evil
As the house give you life"
Elämässäopittua: Rummikub, Skip-bo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti