Inhoan kirjallisten töiden tekemistä. Siis asiapitoisten. Kyllä minä puuta ja heinää voisin kirjoitella vaikka siinäkin muutama vesiperä tulisi. Täällä koulussakin noita kirjallisia tuotoksia pitää jonkin verran tehdä ja vaikka ei kovin laajoja olekaan niin on se jotenkin niin typerää etsiä tietoa ja sitten kirjoittaa se hieman omin sanoin. En ole koskaan tyytyväinen lopputulokseen.
En pidä myöskään ryhmätöistä. Keskustelut nyt menee ihan mukavasti mutta sitten kun pitäisi ryhmän kanssa tuottaa jotain kirjallista niin se tökkii. Nytkin meillä on kaksi ryhmätyötä työn alla (kumpaakaan ei ole vielä edes aloitettu). Toinen ryhmätyö on joku tarkkailutehtävä ja huomenna sitä mennään varmaankin torille tekemään. Se nyt varmaan menee ihan hyvin kun on mukava ryhmä. Toinen ryhmätyö vähän enemmän sitten huolettaa. Se on kolmen hengen työ ja minun ryhmässä on minun lisäksi erittäin ujo tyttö ja sitten Ruandasta kotoisin oleva tyttö joka ei suomea vielä kovin hyvin puhu. Mukavia kyllä ovat molemmat, ei siinä mitään, mutta kun ryhmästä puuttuu se selkeä johtajahahmo niin voi olla aika vaikeaa saada mitään aikaiseksi.
Nyt kun olemme koulua käyneet parisen viikkoa niin on mielenkiintoista seurata miten luokasta alkaa muodostua erilaisia pienempiä joukkoja. Takapenkin tytöt puhuvat ja nauravat paljon ja kovaan ääneen. Muutamat ovat pariutuneet ja keskustelevat lähinnä hiljaa keskenään. Joskus äidit keskustelevat lapsistaan ja perhe-elämästä. Me pojat puhumme intistä tai urheilusta (silloin minä olen kyllä hiljaa). Sekä tietysti kuittailemme toisillemme asiasta kuin asiasta. Meitä on mukavan värikäs ja eri-ikäinen joukkio. Nuorin on 17 ja vanhin 31. Suurin osa siinä 20 ikävuoden nurkilla.
Mielenkiinnolla odotan sitä jos/kun ensimmäistä kertaa luokka innostuu kokoontumaan illanviettoon yhdessä. Viimeistään sitten pikkujouluissa, siitä on jo nyt ollut puhetta.
Humppa Soi: Charon: Re-Collected
Elämässäopittua: En osaa lastenloruja.
10 kommenttia:
Sun pitää ottaa se ryhmä johdettavaksesi
Minultahan se käy.
Just meinasin sanoa samaa kuin Manninen: kyllä sinusta vielä johtaja tulee :). Rohkeasti vain, kyllä sinulla rohkeutta on. Jos ei muuten luonnistu, niin näyttele. Ujot ja hiljaiset tytöt ovat hyviä työmyyriä, ja tekevät kyllä varmasti reippaasti töitä jos kuvittelevat jonkun muun olevan porukan johtaja.
Minähän en intistä tiedä mitään, mutta exältä opin lauseen, jonka hän oli oppinut Suomen tasavallan hyökkäysvoimissa: sitä pikemmin, mitä pikemmin. Toisin sanoen: mitä reippaammin käyt töihin, sitä nopeammin ne tulee tehtyä. Tsemppiä siis :)!
Minäpä kerron sinulle yhden suosikkilastenloruistani - Kirsi Kunnaksen "Tänään". Se menee näin:
"Tänään on juuri oikea aika
muurahaisen lentää kuuhun
ja tehdä siellä semmoinen taika
että namusia sataa suuhun."
:)
Joskus minulta rohkeutta löytyykin kunhan en ala liikaa pähkäilemään.
Tuo intin viisaus pitää kyllä paikkansa.
Ja kiitos lorusta. Jonkun Kunnaksen lorun opettaja tänään kertoikin mutta ei se ollut tuo. Siinä oli joku kissa ja hiiriä kasvoi puussa.
Postisetä otti tänään mysteeripaketin vastaan, toivottavasti se lennähtää sulle pian...
Ai jai. Nyt alkoi oikein jännittämään.
Uah, kirjoittaminen ja ryhmätyöt.
Mä ymmärrän sua, dude!
Sun pitää kuunnella Mikko Alatalon lastenlauluvinyylejäsi ja opetella kaikki biisit ulkoa. Sitten hyväksiluet ton loruosuuden ja samalla saat oivan tilaisuuden hehkuttaa Mikko Alatalon ylivertaisuutta.
Tiina: "Dude looks like a lady."
Manninen: Pitäisi kyllä muutenkin opetella Mikon kaikki biisit ulkoa. Sillä voisi jo vähän päteä.
Sitten voit hurmata kaikki Kokkolan neitokaiset laulamalla niille Wicky Leetä ja Mikon muita ikivihreitä...
Lähetä kommentti