"Pelataanko shakkia vai?"

Aamu sarastaa. Nousen. Kämppä huokuu hiljaisuutta. Kämppiskin on jo koulussa opiskelemassa itseään suureksi ja mahtavaksi insinööriksi. Mitkäs on minun suunnitelmat? Tulla pieneksi ja surkeaksi röntgenhoitajaksi? Ei. Sen olen jo kuopannut. Harjoittelunkin sitten peruin ja tämän kevään aikana olisi enää suunnitelmissa saada edes osa hylätyistä kursseista läpi vaikken tiedä mitä sekään auttaa. Joka tapauksessa en nyt mieti tulevaisuuttani tänään muuta kuin torstaihin asti. Silloin on farmakologian koe.
Aamupalan jälkeen paneudunkin aiheeseen. "Prostaglandiineja muodostuu solukalvoilla olevasta arakidonihaposta syklo-oksygenaasi-nimisen (COX) entsyymin avulla." Jaa. Mitähän tuo sitten suomeksi tarkoittaa. Ehkä tuota ei kokeessa kysytä. Jatkan lukemista. Silmät painuu kiinni vajaan sivun luettuani.
Koneelle hetkeksi istumaan ja katsomaan kaipaako minua kukaan mesessä. Taidankin siinä muutaman sanasen vaihtaa nimeltämainitsemattoman henkilön kanssa. Nälkä siinä vaan alkaa kurnia ja joudun kauppaan lähteä jos sieltä jotain lääkettä tuohon vaivaan saisi.
Mp3-soitin päälle ja ovesta ulos. Kuha. raikaa kuulokkeista. Mietin että onpas veikeää musiikkia ja astelen tällä kertaa S-markettiin. Nauhapastaa ja lihapullia pitkällisen pohdinnan jälkeen ostan. Pelikoneeseen euro ja hetken pelattuani kaksi ulos. Viime viikolla hetken mielijohteesta tekemäni kenon tarkastus ja voittamallani eurolla uuden tekeminen. Sitten takaisin kohti kämppää ja siellä odottavaa farmakologian kirjaa.
Sitä ennen kuitenkin murua rinnan alle ja pasta kiehumaan. Eipä se mitään erityisen maukasta nyt ollut mutta kyllä siitä nälkä lähti.
Ja sängyn päälle lukemaan. Tällä kertaa saan jopa luettua muutaman sivun kunnes taas alkaa silmät painumaan ja siirryn Gamma Rayn pariin. Levyllinen siis saksalaista heavymusiikkia ja vähän torkkumista samalla. Sitten taas hieman lisää farmakologiaa.
Ja taas löydän itseni koneen äärestä. Tällä kertaa eksyn blogille kirjoittamaan tästä hurjasta päivästäni. Ismo Alanko soikoon taustalla.

Humppa Soi: Ismo Alanko: Nuorena syntynyt
Humpastalainattua: "Hei me eletään..."