Minä kokeilen tällä kertaa jotain uutta lähestymistapaa ja kirjoitankin tämän tekstin junassa ja siirrän sitten vain tekstin blogille kunhan pääsen kämpille.
Torstaina siis matkasin Keski-Suomeen ja siitä ei paljon ole kerrottavaa. Junassa ja linja-autossa istuin. Kotona keskustelimme hieman tulevaisuudestani. Ei siihen oikein ratkaisua keksitty. Kokkikoulu voisi olla yksi ratkaisu tai sitten toisaalta tekisi mieli kokeilla jotain kirjoittamiseen liittyvää. Tämähän on kuitenkin sellaista mistä pidän. Eri asia on tietenkin olenko hyvä tässä. Mutta kouluja ennen olisi hyvä saada jostain töitä että saisi rahaa edes vähän elämiseen.
Perjantaina kävin äidin puolesta ruokakaupassa ja autoin isääni liiterin siivoamisessa. Illalla tietenkin sauna ja Tartu mikkiin. Unta en sitten meinannut saada millään ja yö kuluikin pitkälti valvoen ja asioita päässä pohtien. Nukahdin viimein ja näin unta jossa kävin jonkun pikkulapsen haudalla.
Tänään aamulla pikkusiskon synttärikakkua maistelin ja sitten veljeni kanssa kohti Jyväskylää. Matkalla tietenkin Manninen kyytiin. Matka sujuikin hyvin. Mitä nyt peruutin parkkipaikalla kaiteeseen ja nyt sitten koristaa juuri edellisistä peruutuksistani korjattua puskuria pieni naarmu. Tällä kertaa ei onneksi takalasi hajonnut. Ehkä pitäisi jo oppia ettei minua ole luotu autoilemaan tai ainakaan peruuttelemaan.
Jyväskylässä pidimme elokuvamme ensi-illan muutaman kaverin kanssa Jenskun luona. Kiitoksia vaan emäntä erittäin herkullisista pannarileivistä.
Klo 19.22 istuinkin sitten junan penkkiin suuntana Tampere. Koko vaunussa oli minun lisäksi vain yksi matkustaja ja hänkin poistui pian toiseen vaunuun kylmyyden takia. Yksin siis matkani taittui Viikatetta kuunnellen ja tätä kirjoittaen.
Humppa Soi: Viikate: Otteita syksystä
Humpastalainattua:
" Eihän murehdita tulevaa,
Eihän huolestuta kun taas aamu nousee
Menneessä riittää purtavaa,
Keltaiset lehdet ympyrän kun sulkee"
Lisämaininta: Kiitos kaikille viime tekstin kommentoijille ja Inalle tiedoksi että huomenna teen kyllä sen meemin. Vaikutti oikein mielenkiintoiselta.
5 kommenttia:
V**** murehditaan huomenna oikein olan takaa...
Tarkoitushan oli olla oikein iloinen ja piristävä #&!?&#
Hei oli mukava ku kävit! Hassu lempinimi toi pannarileipä, ku eihä se oikeestaa ees siltä näytä :D.
Henu: No voi. Ei tainnut sinullakaan sitten ihan putkeen ilta mennä.
Jensku: Ilo oli minun puolella. Kyllä minusta se näytti pannarilta mutta maistui leivältä. Oli kyllä niin hyvää että voisin joskus kokeilla itsekin jos ei kovin vaikea ole tehdä.
Se on todella helppo tehdä (jos mä kerta osaan, ni osaa kyl kaikki muutki :D!), ja siitä löytyy monta eri versiota. Netistäki varmaa löytys monta ohjetta hakusanalla peltileipä :).
Lähetä kommentti