Elämä tietotekniikan kanssa on sitten ihanaa. Tämä hiireni nyt ei oikein aina tahdo nauttivan olostaan minun kanssa. Olen aivan äimän käkenä. No nyt se toimii, joten ehkä se siitä sitten pikkuhiljaa.
Tänään kokeilin myös taas miten minua on siunattu mahtavilla ruoanlaittotaidoilla. Tein pitsaa. Aineet ostin kyllä kaikki, mutta kun aloin avaamaan tomaattimurskatölkkiä niin huomasin että eihän minulla ole tölkinavaajaa. No ei siinä mitään. Kävin äkkiä ostamassa sellaisen. No kun olin päässyt takaisin niin jo hetken päästä huomasin että eihän minulla ole myöskään leivinpaperia. Ja taas kauppaan. Loppu sujuikin sitten kuin tanssi (onko muuten kukaan Kroonisista Poikamiehistä tanssinut vanhojen tansseissa?).
Pitsasta tuli hyvää, tai ainakin syötävää.
10 kommenttia:
No en minä ainakaan ole tanssinut. Enkä ole lähtenyt kauppaan jonkun turhan purkinavaajan takia kun sellaisen purkin saa muutenkin auki. Ainiin, sori sähän ootkin ukkomies, eihän susta siihen ole....
Niin mutta minä en turhaan ala pimeässä saunassa pesemään itseäni kun vieressä on järvi täynnä lämmintä vettä. Luuseri!
Enkä minä ala pesemään itseäni turhaan kylmässä ja mutaisessa järvessä jos on lämmin sauna jossa voi pestä lämpimällä vedellä ja hyvässä valossa!
Enkä elä elämääni kahlittuna ja tossun
alla kun voin elää villinä ja vapaana!
Jätkä ämpyilee siellä Tampereella kuin mikäkin vitsivieteri. Osaa elää kaksin muttei yksin
Wille, anna parisuhdepeli.
Voi hyvänen eikö Willellä ole edes puukkoa kämpillään kuin tosi miehellä jolla olisit avannu purkin. Voi voi.
Jos siihen villiin ja vapaaseen elämään kuuluu itsesääli, masennus ja yksinäisyys niin ei kiitos.
Kyllä nuo vielä alkuvuodesta maistui
No maistuihan se mutta ei hyvältä.
Krooniset poikamiehet eivät tunnetustu olekkaan mitään ronkeleita
Lähetä kommentti