Olipas siinä kulttuuria kerrakseen. Ensin Kumikameli veti aivan mahtavan keikan, josta päällimmäisenä jäi mieleen biisit "naapurit", "lemmikki" ja "teeskentelen tervettä". Manninen olisi ollut aivan haltioissaan, mutta ei viitsitä enää enempää kääntää veistä haavassa.
Illan toisena esiintyjänä oli Viron ramones: Villu Tamme ja JMKE. Aivan mahtavaa sekin. Siis miettikää. Punkkia viroksi. Mikä voisi olla parempaa. Ja vielä kun se veti Juicen Eesti on my mind -biisin coverina. Se tuli jo yllätyksenä.
Yllätyksenä tuli myös illan päättänyt bändi. Radiopuhelimet. En tiennyt bändistä mitään ennen tätä iltaa, mutta täytyy myöntää että oli se kyllä ihan hyvää punkkia sekin. Ja siinä vasta oli mies joka ei osaa pysyä aloillaan. Välillä oltiin laulamassa yleisön seassa ja välillä taas heitettiin mikrofoni suosiolla syrjään ja mentiin muuten vaan seikkailemaan yleisöön. Biisit olivat tietenkin vähän mitäänsanomattomia kun en ollut kuullut yhtään niitä ennakkoon, mutta yksi laulun pätkä jäi mieleen. Lause joka sopii mainiosti Kroonisille Poikamiehille: "alamäkeen on helppo taivaltaa".
Ja selvisin vielä hengissä takaisin kämpille. Nyt voinkin tyytyväisellä mielellä alkaa nukkumaan, hyvän musiikin pyöriessä mielessäni.
3 kommenttia:
Senkin Rotta! Asteikolla 1-11 kuinka kiimassa olit siellä keikalla
Musiikillisen nautinnon antama kiima oli ehdottomasti 12 ja sitä lisäsi vielä tieto siitä että sinä oi pieni ja surkea Manninen olit Haapavedellä rassaamassa jotain paskaa.
En edes rassannu dekkaria, vaan pelasin korttia
Lähetä kommentti