Näillä mennään

Aika rientää. Poikamme on jo yli kuukauden vanha. Arki alkaa pikkuhiljaa tasaantua. Päivämme menee nykyään suurinpiirtein näin:

Aamulla poika herää aikaisin ja suorastaan pakottaa meidätkin nousemaan. Aamupäivä menee välillä hyvällä tuulella, välillä kiukutellen. Puolen päivän ja kolmen välillä joskus siinä sitten poika nukahtaa päiväunille ja silloin saamme itsekin joko ottaa päiväunet tahi tehdä jotain ilman vauvaa. Ilta meneekin sitten yleensä hieman rauhallisemmin kuin aamupäivä. Toki välillä on aikamoista taistelua saada illalla vauva nukkumaan. Eilenkin keinutuolissa pojan kanssa keinuimme pitkän tovin ja lauleskelin Rautavaaraa, Mombasaa, Miljoonasadetta ja lopuksi Vaarilla on saari sai pojan nukahtamaan. Ja puolen tunnin päästä heräämään uudestaan. Sitten olikin äitin vuoro nukuttaa ja näköjään se toimii paremmin kun poika nukkui peräti kuusi tuntia yhdeltä seisomalta.

Tokihan päivään kuuluu tietenkin vauvan ruokahetket, vaipanvaihdot ja vanhempien kanssa seurustelu. Poika taitaa jo välillä hymyillä ihan tietoisesti. Kylläpä voikin sitten oman vauvan hymyily saada hyvälle mielelle.

Kylläpä tämä elämä nykyään pyörii tuon pienokaisen ympärillä, mutta niinhän sen kuuluukin. Töissä olen käynyt reilun viikon verran ja enää olis pari päivää niin sitten alkaa kesälomakin. Ei haittaa sekään.

Onneksi tässä vauvanhoidon lomassa ei ole unohtunut se tärkeinkään, nimittäin Alatalo-kokoelmani päivittäminen. Ei puuttuisi enää kuin 1 peruslevy, 1 lastenlevy, 1 ruotsinkielinen levy ja pari kokoelmalevyä. Sitten alkaisi olla täyspitkät kasassa ja saakin alkaa metsästämään sinkkuja ja muuta Alataloon liittyvää. Viimeisimpänä löytönä oli Mikko Alatalo-paperinukke. Siinä on sitä jotain. Ja heinäkuussahan on Viitasaarella Mikko Alatalo-musikaali. Sinne siis.

Vaikka blogeilu on vähentynyt ja elämä muuttunut vuosien varrella huimasti niin on hienoa huomata että Mikko on ja pysyy lähellä sydäntäni.

See you later Alatalo!

Humppa Soi: Mikko Alatalo - Bastun här i hembygden