Jazzia ja jaarittelua

Hei taas rakkaat ystävät ja vihamiehet. Nyt kun vihdoin ja viimein saimme ostettua tietokoneen ukkosen särkemän tilalle, niin on aika taas kerran elvytellä hieman tätä harrastustani. Musiikin lisäksi melkeinpä ainoaa harrastustani. Tokihan luonnossa käppäilyä ja geokätköilyäkin tulee välillä harrastettua, mutta nekin on jotenkin jääneet. Niin kuin kaikki. Remppa ei etene, ei sitten millään. Ei kiinnosta. Liikkuakin pitäisi ja syömistä rajoittaa, kun paino taas nousee. Mutta ei jaksa, huvita.

Töissä nyt sentään on pakko käydä ja siellä onkin ollut ihan mukavaa, tai niin mukavaa kuin nyt töissä voi oikeastaan olla. Ainahan työ on työtä ja mieluummin olisi vapaalla, mutta niin. Joo. Tällaista taas. Jaarittelua.

Ja jazzia. Kuuntelen ma nyt. Bill Evansia. Olen siis siirtynyt tuhannen ja yhden levyn operaatiossa jo 60-luvulle. Ja jazz vain jatkuu. Tylsää tämä edelleen on.

Vaalitkin oli ja meni ja ehdokkaani ei päässyt läpi. Eipä noihin vaaleihin oikein tullut edes perehdyttyä. Jotenkin ei sekään innostanu vaikka tärkeäähän se olisi kiinnostua yhteiskunnallisista asioista tai jostain. En minä tiedä.

Intoa johonkin kaipaisin. En tiedä mihin, mutta johonkin. Vaikka tähän kirjoitteluun, kun on taas niin väkinäistä.

Vajoan jazziin...

Humppa Soi: Bill Evans - Solar