Ei enää kauaa...

...niin aamuvuoro saapuu ja minä pääsen kotiin nukkumaan. Pitkään en kyllä voi nukkua, kun lähdemme tänään Keski-Suomeen. Mitä aikaisemmin pääsemme lähtemään niin sen paremmat mahdollisuudet on sitten illalla saada lapset nukkumaan. Ne kun nukahtavat aina autoon vaikka miuten eivät enää pitkään aikaan päiväunia ole nukkuneetkaan. Paitsi päiväkodissa.

Keski-Suomessa käynti onkin nyt hieman erilainen kuin yleensä kun perjantaina on tätini miehen hautajaiset. Tulee olemaan raskasta, kun lähtö tuli muutama viikko sitten aivan yllättäen liikenneonnettomuudessa. Tuntuu niin turhalta kuolemalta tuollainen mikä on toisen ihmisen typeryyden syytä. Saa nähdä miten lapset jaksaa hautajaisissa. Haluamme kuitenkin ottaa ne mukaan. Elämäähän sekin on ja helpompi selittää mistä on kyse kun ovat itse näkemässä.

Ja sitä ennen käydään torstaina luultavasti toisen tädin synttäreillä. Vähän turhan paljon ohjelmaa kun sen tietää että lapset haluaisivat vaan leikkiä mummun ja vaarin kanssa.

Ja juuri soitti pomo että tulee vähän myöhässä aamuvuoroon niin en pääsekään ihan vielä nukkumaan. No ei se nyt onneksi ihan vartista ole kiinni. Mutta nyt ei pysty enää kirjottamaan kun ei ajatus kulje.

Humppa Soi: Juuri nyt ei soi mikään, mutta autossa soi hetken päästä YUP.