Kakkua ja kuokkimista

Aloitetaanpas tärkeimmällä ilmoituksella: taskustani löytyy lippu Kumikamelin torstaiselle keikalle. Mitäs siihen sanot Manninen? "Teurastusta ja synkkää mieltä"

Sitten muihin asioihin. Olen nyt siis taas vuoden vanhempi. Ja kuten näyttää perinteeksi muodostua niin olin taaskin kuuntelemassa kaunista ja herkkää suomalaista musiikkia. Viime vuonna oli Viikate ja tänä vuonna oli vuorossa Maj Karma ja täytyy sanoa että ei ollut kyllä pettymys. Kyllä Herra Ylppö osaa lavalla keikkumisen.

Olipa tossa launtai-iltana myös Kroonisten Poikamiesten kokous johon pääsin kuokkimaan. Paskaahan se kokous oli, onneksi en ole enää kerhossa. No pääsin ainakin uimaan Mannisen (muut poikamiehet olivat luusereita) kanssa. Pimeää ja kylmää, mutta minkäs teet kun tarpeeksi uhoaa.

Paluu Tampereelle oli taas yhtä tyhmää kuin aina, eikä hirveästi piristänyt kun avasin koneen ja huomasin että hiiri ei toimi. No en kironnut sitä kuin eilisillan ja tämän aamun. Mutta nyt se näyttää taas toimivan, en tiedä kyllä miksi.